LIIKUNTASUOSITUSTEN MUKAISEN HARJOITTELUN VAIKUTUS LIIKUNTAA HARRASTAMATTOMIEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN FYYSISEEN KUNTOON
Eskelinen, Jari; Kaila, Ville (2024)
Eskelinen, Jari
Kaila, Ville
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913254
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää kahdeksan viikon liikuntasuositusten mukaisen harjoittelun vaikutus liikkumattomien ammattikorkeakouluopiskelijoiden fyysiseen kuntoon. Tähän opinnäytetyöhön saatiin 22 (n=22) vapaaehtoisen henkilön hakemusta. Kaksi karsiutui pois poissulkukriteereiden perusteella, kaksi testihenkilöä ei suorittanut interventiojaksoa loppuun ja yhden tuloksia ei käytetty lopullisessa tutkimuksessa. Opinnäytetyön lopullinen osallistujamäärä (N) oli 17. Opinnäytetyön tilaajana toimi Xamkin liikuntapalvelujen Äxöniä korkeakouluun -hanke. Testaukset toteutettiin Kotkan Testausasemalla keväällä 2023. Ennen interventiojaksoa kaikilta osallistujilta testattiin kehonkoostumus, suurten Tutkintonimike lihasryhmien maksimivoimat isometrisesti ja epäsuorahapenottokyky polkupyöräergometrilla. Tämän jälkeen osallistujat suorittivat kahdeksan viikon interventiojakson, jossa liikuntasuoritukset tapahtuivat ohjatusti. Kahdeksan viikon harjoittelun jälkeen suoritettiin loppumittaukset ja verrattiin saatuja tuloksia keskenään. Interventiojaksolla testihenkilöt noudattivat UKK-instituutin asettamia, WHO:n suosituksiin perustuvia liikkumisen ohjeita. Se sisältää kaksi tuntia 30 minuuttia kohtuukuormitteista tai yksi tunti ja 15 minuuttia raskasta aerobista liikuntaa sekä kaksi lihaskuntoharjoittelua viikossa. Testitulokset olivat odotettuja ja positiivisia fyysisen kunnon kannalta lukuun ottamatta kehonkoostumuksessa rasvamassan nousua 0,1 %, mutta se ei ollut tilastollisesti merkittävä. Viskeraalirasvan, rasvattoman massan ja lihasmassan muutokset, isometrisissä voimatesteissä pystypunnerrus sekä suhteellisessa ja maksimaallisessa hapenottokyvyssä tulos parani tilastollisesti merkittävästi interventiojakson jälkeen. The objective of this thesis was to assess the effects of eight weeks’ national guideline-based training on sedentary university students’ physical fitness. 22 (n=22) people applied voluntarily to this study. Two were excluded due to exclusion criteria, two test subjects did not complete the intervention period and one test subject’s results were not used in the final results. The final participant count (N) was 17. This thesis was commissioned by the Xamk’s sports services’ Action for higher education project. The tests were performed at the testing center in Kotka in spring 2023. Before the intervention period all the participants were tested for body composition, the isometric maximum strength of the large muscle groups and indirect VO2max tests with bicycle ergometer. After this, the participants completed an eight-week intervention period, in which sports activities were done supervised. After eight weeks of training the participants performed re-tests and the results were compared to the initial test. During the intervention period the test subjects followed the activity guideline regulations set by the UKK-institute, based on WHO regulations. It includes two hours and 30 minutes of intermediate or one hour and 15 minutes of vigorous aerobic exercise and two muscle conditioning exercises in a week. The test results in physical fitness were as expected and positive except for a fat mass increase of 0,1 % in body composition, but it was not statistically significant. Changes in visceral fat, fat-free body mass and muscle mass changes, isometric maximum strength of overhead press and relative and absolute VO2max were improved statistically significantly after the intervention period.