Low-Code ja No-Code sovelluskehityksessä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin low-code- ja no-code-menetelmien käyttötapoja ja ominaisuuksia yleisesti, painottaen käyttöä sovelluskehityksen työkaluina. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään yritysten halukkuutta menetelmien käyttöön, mahdollisia epäilyksiä menetelmiä kohtaan sekä sitä, miten ne vaikuttavat alan tulevaisuudennäkymiin.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite oli luoda kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta, samalla vastaten tarkentaviin tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön johdanto johdattelee lukijan ilmiöön yleisellä tasolla. Toisessa luvussa käsitellään menetelmävalinnaksi valikoitunutta kirjallisuuskatsausta, sekä lyhyesti sen eri suuntauksia. Kolmantena käsittelyssä on tietoperusta, jonka jälkeen käsitellään tutkimuksen tulokset ja viimeisenä pohdinta.

Opinnäytetyön tietoperusta muodostaa yleiskäsityksen low-coden ja no-coden käytöstä sekä sen eri osa-alueista, kuten kansalaiskehittämisestä. Tietoperustan tarkoitus on syventää johdannossa alustettuja aiheita ja muodostaa lukijalle selkeämpi yhteys low-coden ja no-coden merkityksestä sovelluskehityksen alalle. Tietoperustan eri alaluvuissa käsitellään ilmiötä eri osa-alueilta ja tutustutetaan lukija ilmiöön yksityiskohtaisemmin. Tietoperustassa käsitellään myös menetelmiin kohdistuvaa kritiikkiä ja ongelmia. Lisäksi tietoturvaan paneudutaan omassa alaluvussaan.

Tulokset käydään läpi neljännessä luvussa. Tuloksissa käsitellään kukin tutkimuskysymys omassa alaluvussaan, yhdistellen kirjallisuuskatsauksen tuloksia tekijän omaan pohdintaan. Lisäksi tuloksissa pohditaan mahdollisia jatkotutkimusaiheita, sekä käydään läpi, miten tutkimuskysymyksiä voisi jalostaa pidemmälle. Opinnäytetyön viimeisessä luvussa on tekijän omaa pohdintaa opinnäytetyöprosessin etenemisestä, tuloksista ja työn tavoitteiden toteutumisesta. Luvussa käsitellään opinnäytetyöprosessista saatuja oppeja, sekä sitä, mitä olisi voitu tehdä toisin.

Tutkimus toteutettiin talven ja kevään 2024 aikana. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että low-code-menetelmät ovat varteenotettava lisä menetelmävalikoimaan, soveltuen parhaiten täydentävinä työkaluina. Tutkimuksesta pääteltiin, että kansalaiskehittäminen tuskin ilmiönä muodostuu niin laajaksi, että sillä olisi merkittävää vaikutusta alan työllisyyteen.