Tekonurmien uudelleenkäytön mahdollisuudet Suomessa
Heinonen, Oskari (2024)
Heinonen, Oskari
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013418
Tiivistelmä
Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää ympäri maata ja uusia kenttiä rakennetaan jatkuvasti. Tekonurmikentät ovat kustannustehokkaita ja turvaavat hyvät olosuhteet urheilulajien harrastajille ja ammattilaisille ympäri vuoden. Jalkapallokenttien materiaalit ja erityisesti täyteaine, joka on usein kumirouhetta, ovat herättäneet huolta terveysvaikutusten ja mikromuovin osalta, minkä takia Euroopan unioni on hyväksynyt mikromuovien markkinoille saattamisen kieltämisen. Kielto koskee kumirouhetta ja siirtymäaikaa on vuoteen 2031 asti.
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää, millaisia uudelleenkäyttöratkaisuja käytöstä poistetuille tekonurmimatoille löytyy Suomesta ja Euroopasta sekä tutkia uudelleenkäytön hyötyjä ja haasteita. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus.
Tuloksista selvisi, että tekonurmimatolle on paljon mahdollisia uudelleenkäyttöratkaisuja, mutta niiden käytännöllisyyttä ja kysyntää ei ole tutkittu juuri lainkaan. Ratkaisujen soveltuvuudesta Suomessa ei ole riittävästi tietoa, minkä takia lisätutkimuksia tarvitaan Suomessa käytettävien vaihtoehtojen löytämiseksi. Todennäköisesti käytännöllisin ratkaisu on tekonurmikentän käyttäminen uudelleen samassa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi ammattikäyttöisen kentän siirtäminen koulun kentäksi.
Toimeksiantajina tässä työssä toimi Helsingin kaupunki ja PlastLIFE-hanke. Työ tehtiin yhteistyössä suunnittelu- ja konsultointiala yrityksen Rambollin sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää, millaisia uudelleenkäyttöratkaisuja käytöstä poistetuille tekonurmimatoille löytyy Suomesta ja Euroopasta sekä tutkia uudelleenkäytön hyötyjä ja haasteita. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus.
Tuloksista selvisi, että tekonurmimatolle on paljon mahdollisia uudelleenkäyttöratkaisuja, mutta niiden käytännöllisyyttä ja kysyntää ei ole tutkittu juuri lainkaan. Ratkaisujen soveltuvuudesta Suomessa ei ole riittävästi tietoa, minkä takia lisätutkimuksia tarvitaan Suomessa käytettävien vaihtoehtojen löytämiseksi. Todennäköisesti käytännöllisin ratkaisu on tekonurmikentän käyttäminen uudelleen samassa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi ammattikäyttöisen kentän siirtäminen koulun kentäksi.
Toimeksiantajina tässä työssä toimi Helsingin kaupunki ja PlastLIFE-hanke. Työ tehtiin yhteistyössä suunnittelu- ja konsultointiala yrityksen Rambollin sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.