Varhaiskasvatuksen opettajien suunnitteluaika : toimivat mallit käytäntöön

Abstract

Lapsella on oikeus suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Varhaiskasvatuksessa lapsille tarjotaan oppimiskokemuksia huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen (sak-aikaan) varhaiskasvatuksen opettajille on varattu erillistä työaikaa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy varhaiskasvatuksen taustoihin, tavoitteisiin ja vastuisiin sekä sak-ajan määritelmään ja tarkoitukseen. Tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia sak-ajasta sekä kartoitettiin toimivia malleja, jotka voisivat helpottaa arkea sak-ajan käytössä. Lisäksi selvitettiin kehittämisideoita ja toiveita sak-ajan toteutumisen ja kehittämisen suhteen.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui viisi varhaiskasvatuksen opettajaa eri puolelta Suomea. Tutkittava aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Haastateltavat pitivät sak-aikaa arvokkaana, mutta sen toteutumisessa oli eroja. Toisaalla sak-aika toteutui moitteettomasti, kun taas joissain paikoissa käyttöön ja toteutumiseen liittyi haasteita. Toteutuminen onnistui parhaiten työvuoron alussa tai lopussa, tai kokonaan työajan ulkopuolella. Opettajat kannattivat varahenkilön käyttöä sak-ajan toteutumisen turvaamisessa ja toivoivat sak-ajan sijoittumisen huomioitavan paremmin työvuorosuunnittelussa, mahdollisesti jopa niin, että suunnitelman sak-ajan käytöstä voisi tehdä itse. Haastatteluissa nousi esiin työnantajan arvostus ja tuen merkitys sak-ajan toteutumisessa. Varhaiskasvatuksen opettajat toivoivat sak-ajan toteutumisen seurantaa, jotta sak-ajan toteutumattomuuteen ja sen vaikutuksiin puututtaisiin herkemmin.