Perehdytyssuunnitelma Jokilaakson sairaalan vuodeosastolle

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on pulaa henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta. Alalla on edessä suuria muutoksia, kuten kasvanut palveluntarve väestön ikääntymisen myötä sekä eläköityvät työntekijät. Riittämätön perehdytys vaikuttaa nuorten hoitotyöntekijöiden alan vaihtamiseen, jonka vuoksi perehdytyksen merkitys on kasvanut. Kehittämistyön taustalla oli tarve selkeälle, yhdenmukaiselle perehdytyssuunnitelmalle. Sain työpaikaltani toimeksiannon perehdytyssuunnitelman toteuttamisesta. Sairaanhoitajista on tänä päivänä paljon pulaa eri työpaikoilla ja työntekijöiden vaihtuvuus voi olla hyvinkin nopeaa ja suurta. Myös opiskelijoita on työpaikoilla paljon. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää perehdytyssuunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Tavoitteena oli, että perehdytyssuunnitelma selkeyttää perehdyttämistä ja tekee siitä tasalaatuista sekä huomioi perehtyjän yksilöllisyyden. Perehdytyssuunnitelmasta tuli esille työnkuvaan liittyvät oleelliset asiat työpaikasta, työnkuvasta ja muista perehdytettävistä asioista, kuten perehdytyksen aikataulu, sisältö ja perehdytyskeskustelut. Perehdytyssuunnitelmassa huomioitiin myös erilaiset oppimistyylit, jotka tukevat työntekijää perehdytyksessä. Kehittämistyön aihe oli rajattu koskemaan pääosin sairaanhoitajan työnkuvaa, mutta sitä voidaan käyttää soveltaen myös lähihoitajien ja opiskelijoiden perehdyttämisessä. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää perehdytyssuunnitelma Jokilaakson sairaalan vuodeosasto 4:n sairaanhoitajille. Kehittämistyön aineisto oli tehty kirjallisuuskatsauksen avulla, joka antoi vastauksen tutkimuskysymykseen ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä oli analysoitu kehittämistyön aineisto. Kehittämistyön lopputuloksena syntyi perehdytyssuunnitelma, joka vastaa tutkimuskysymykseen ”Millainen on hyvä perehdytyssuunnitelma?”. Kehittämistyön lopputuloksena syntyneessä perehdytyssuunnitelmassa esille nousivat hyvän perehdytyssuunnitelman osa-alueet, joita olivat perehdytyssuunnitelman selkeys, kehittäminen, nimetty perehdyttäjä, yksilöllisyyden huomioiminen, organisaation ja työntekijöiden tuki sekä perehdytyskeskustelut, jatkuva ja rakentava palaute.