Pakolaisesta kuntalaiseksi: asiakaslähtöisen, osallisuutta ja kotoutumista edistävän palvelupolun kehittäminen hyvinvointialueella
Vilonen, Anna-Karoliina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013381
Tiivistelmä
Kotoutumista edistävän työn toimintaympäristö on muuttumassa. Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) astuu voimaan 1.1.2025 ja siirtää vastuun kotoutumista edistävästä työstä kunnille. Myös työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle Te-palvelut24 muutoksen myötä. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan kiintiöpakolaisena maahan tulevien kotoutumisaikaan, esimerkiksi lyhentämällä sitä. Lyhentyvä kotoutumisaika tarvitsee entistä suunnitelmallisempaa työskentelyä kiintiöpakolaisten vastaan-otossa sekä monialaisen työskentelyn kehittämistä yhdessä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun keinoin. Tavoitteena oli kuvata kiintiöpako-laisten kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä kotoutumisen alkuvaiheessa ja kehittää kiintiöpakolaisena maahan tulleelle henkilölle yksilöllinen palvelupolku, jossa kuvataan kotoutumisen alkuvaiheen palveluita.
Kehittämistyössä kerättiin asiakasymmärrystä havainnoimalla toimintaympäristöä ja haastattelemalla tutkimusta varten yhdeksää kiintiöpakolaisena hyvinvointialueelle muuttaneita henkilöitä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulokset jaoteltiin kotoutumiseen vaikuttaviin ja liittyviin tekijöihin. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että samat tekijät kuten esimerkiksi kieleen liittyvät tekijät vaikuttavat kotoutumiseen sekä estävästi että edistävästi ja ihmisten kokemus esimerkiksi palveluista tai kohtaamisesta saattaa olla erilaista. Tarkoituksena oli saada tietoa asiakasymmärryksen kautta, miten työntekijät voivat huomioida näitä tekijöitä, sekä vahvistaa positiivisia tekijöitä ja toisaalta huomata ja poistaa negatiivisia tekijöitä. Yhteiskehittämisen työpajoissa kehitettiin alkuvaiheen kotoutumista edistävää työtä. Työpajoista saatiin runsaasti huomioita ja kehittämisehdotuksia kotoutumisen alkuvaiheen työskentelyyn ja maahanmuuttajan osallisuuden lisäämiseen.
Kiintiöpakolaisina hyvinvointialueen kuntiin muuttavat henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä. He tarvitsevat tukea ja ohjausta suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kuntien ja hyvinvointialueen työntekijöiden tuki koettiin tärkeäksi kotoutumisessa ja osallisuuden saavuttamisessa puutteellisen kielitaidon ja palvelujärjestelmän tuntemattomuuden vuoksi. Kotoutumista edistävä työ vaatii edelleen kehittämistä sekä selkeää tehtävien jakoa kuntien ja hyvinvointialueen välillä, sekä työskentelyotetta, jossa on huomioitu monialainen yhteistyö asiakasta ympäröivien toimijoiden välillä tukemassa kiintiöpakolaisena kuntaan muuttaneiden henkilöiden osallisuutta ja kotoutumista. The operating environment for work promoting integration is changing. Act on the Promotion of Integration (681/2023) enters into force on the 1 st of January 2025 and transfers responsibility for work promoting integration to municipalities. Employment services will also be transferred to municipalities with the Te-palvelut24 change. These changes will affect the integration time of those entering the country as a quota refugee, for example by shortening it. The shorter integration period needs more systematic work in the reception of quota refugees and the development of multidisciplinary work together with municipalities and the welfare area.
The research and development work was carried out using service design. The aim was to describe the factors affecting the integration of quota refugees in the initial phase of integration and to develop a personalised service pathway for a quota refugee, describing the services provided in the initial phase of integration.
In the development work, customer understanding was collected by observing the operating environment and interviewing nine people for the research who have moved to the welfare area as quota refugees. The interviews were analyzed using data-driven content analysis. The results of the study were broken down into factors affecting and related to integration. As a result of the study, it was found that the same factors, such as factors related to language, affect integration, as well as preventing and promoting, and people's experience of services, for example people's experience of services or encounters may be different. The purpose was to gain information through customer understanding on how employees can take these factors into account, as well as to strengthen positive factors and, on the other hand, to detect and eliminate negative factors. Work to promote initial integration was developed in workshops on co-development. The workshops provided a large number of observations and development proposals for working in the early stages of integration and increasing the immigrants participation.
People moving to municipalities in the welfare area as quota refugees are a vulnerable group of people. They need support and guidance in their attachment to Finnish society. The support of the workers in the municipalities and the welfare area was felt to be important in integrating and achieving inclusion due to the lack of language skills and the unknownness of the service system. Work to promote integration requires further development and a clear division of tasks between municipalities and the welfare area as well as a working approach that takes into account multidisciplinary cooperation between actors surrounding the customer, supporting the inclusion and integration of people who have moved to the municipality as quota refugees.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun keinoin. Tavoitteena oli kuvata kiintiöpako-laisten kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä kotoutumisen alkuvaiheessa ja kehittää kiintiöpakolaisena maahan tulleelle henkilölle yksilöllinen palvelupolku, jossa kuvataan kotoutumisen alkuvaiheen palveluita.
Kehittämistyössä kerättiin asiakasymmärrystä havainnoimalla toimintaympäristöä ja haastattelemalla tutkimusta varten yhdeksää kiintiöpakolaisena hyvinvointialueelle muuttaneita henkilöitä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulokset jaoteltiin kotoutumiseen vaikuttaviin ja liittyviin tekijöihin. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että samat tekijät kuten esimerkiksi kieleen liittyvät tekijät vaikuttavat kotoutumiseen sekä estävästi että edistävästi ja ihmisten kokemus esimerkiksi palveluista tai kohtaamisesta saattaa olla erilaista. Tarkoituksena oli saada tietoa asiakasymmärryksen kautta, miten työntekijät voivat huomioida näitä tekijöitä, sekä vahvistaa positiivisia tekijöitä ja toisaalta huomata ja poistaa negatiivisia tekijöitä. Yhteiskehittämisen työpajoissa kehitettiin alkuvaiheen kotoutumista edistävää työtä. Työpajoista saatiin runsaasti huomioita ja kehittämisehdotuksia kotoutumisen alkuvaiheen työskentelyyn ja maahanmuuttajan osallisuuden lisäämiseen.
Kiintiöpakolaisina hyvinvointialueen kuntiin muuttavat henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä. He tarvitsevat tukea ja ohjausta suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kuntien ja hyvinvointialueen työntekijöiden tuki koettiin tärkeäksi kotoutumisessa ja osallisuuden saavuttamisessa puutteellisen kielitaidon ja palvelujärjestelmän tuntemattomuuden vuoksi. Kotoutumista edistävä työ vaatii edelleen kehittämistä sekä selkeää tehtävien jakoa kuntien ja hyvinvointialueen välillä, sekä työskentelyotetta, jossa on huomioitu monialainen yhteistyö asiakasta ympäröivien toimijoiden välillä tukemassa kiintiöpakolaisena kuntaan muuttaneiden henkilöiden osallisuutta ja kotoutumista.
The research and development work was carried out using service design. The aim was to describe the factors affecting the integration of quota refugees in the initial phase of integration and to develop a personalised service pathway for a quota refugee, describing the services provided in the initial phase of integration.
In the development work, customer understanding was collected by observing the operating environment and interviewing nine people for the research who have moved to the welfare area as quota refugees. The interviews were analyzed using data-driven content analysis. The results of the study were broken down into factors affecting and related to integration. As a result of the study, it was found that the same factors, such as factors related to language, affect integration, as well as preventing and promoting, and people's experience of services, for example people's experience of services or encounters may be different. The purpose was to gain information through customer understanding on how employees can take these factors into account, as well as to strengthen positive factors and, on the other hand, to detect and eliminate negative factors. Work to promote initial integration was developed in workshops on co-development. The workshops provided a large number of observations and development proposals for working in the early stages of integration and increasing the immigrants participation.
People moving to municipalities in the welfare area as quota refugees are a vulnerable group of people. They need support and guidance in their attachment to Finnish society. The support of the workers in the municipalities and the welfare area was felt to be important in integrating and achieving inclusion due to the lack of language skills and the unknownness of the service system. Work to promote integration requires further development and a clear division of tasks between municipalities and the welfare area as well as a working approach that takes into account multidisciplinary cooperation between actors surrounding the customer, supporting the inclusion and integration of people who have moved to the municipality as quota refugees.