Karaoke-enkeliparatiisi

Abstract

Nostalgiset kaihoisat sävelet karaokebaarin punaiselta kulmanahkasohvalta avaavat ikkunan menneisyyden hetkiin. Yksittäisten töiden rajat liukuvat toisiinsa ja kaikessa on lopulta kyse eletystä elämästä. Elämä vuotaa taiteeseen ja taide vuotaa elämään ja lopulta ne ovat sama asia. Oman estetiikan ydin löytyykin mökin huussista ja paratiisin äänimaisema lapsuuden unesta. Tämä tutkielma johdattaa Karaoke-enkeliparatiisin porteille ammentaen elämän merkityksiä kuoleman, rakkauden ja karaoken kautta, muodostaen tilkkutäkkimäisen kokonaisuuden päiväkirjamerkinnöistä ja leikekirjani sivuista, jonka lopputulos on hyvin moniselitteinen ja henkilökohtainen. Jos jokin ei tunnu liittyvän mihinkään tai loksahtavan paikoilleen, se voi hyvin olla niin.