Lähijohtamisen merkitys työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen: hoitajien kokemuksia lähijohtamisesta ikäihmisten ympärivuorokautisissa palveluasumisen yksiköissä.
Etelä, Mari (2024)
Etelä, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013709
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysala on ollut murroksessa viime vuosina. Suuret organisaatiomuutokset, resurssipula ja matala palkkataso ovat mietityttäneet sekä alalla työskenteleviä että alalle aikovia. Hoitajan ammatissa Suomessa työskentelee satoja tuhansia ihmisiä ja ala on meille kaikille elintärkeä. Työn veto- ja pitovoimaan voidaan vaikuttaa hyvällä lähijohtamisella ja panostamalla vielä paremmin työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä kokemuksia ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajilta lähijohtamisesta, sen vaikutuksesta työssäjaksamiseen, lähijohtajan tuen merkityksestä ja mitkä asiat vaikuttavat työssä pysymiseen. Tutkimuskysymyksinä olivat, millainen lähijohtaminen tukee työssäjaksamista, millaista tukea työssäjaksamiseen lähijohtajalta kaivataan ja mitkä asiat vaikuttavat työssä pysymiseen ja työmotivaatioon. Tavoitteena oli saada lisätietoa lähijohtamisen tärkeydestä hoitajien työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Avoimia kysymyksiä oli kahdeksan ja hoitajia vastaamaan valikoitui kymmenen. Aineisto analysoitiin luokitellen induktiivisesti eli sisältölähtöisesti. Aineistosta nousi teoreettiseksi viitekehykseksi ihmislähtöinen ja valmentava johtajuus sekä tunnejohtaminen, työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että hyvä lähijohtaminen on tärkeimpiä asioita työhyvinvoinnissa ja vaikuttaa suuresti hoitajien pitovoimaan. Kaikki tutkimukseen osallistujat olivat vaihtaneet uransa aikana työpaikkaa lähijohtamisen epäkohtien takia - monet vastaajista useamman kerrankin. Työntekijät tarvitsevat valmentavaa ihmislähtöistä lähijohtajaa, jolla on tunnejohtamisen taitoa. Hoitajat nimeävät, että heitä auttaa työssäjaksamisessa oikeudenmukainen, empaattinen, kuunteleva ja ymmärtävä lähijohtaja, joka osaa ratkoa työyhteisön ristiriitoja nopeasti ja tarpeeksi jämäkästi. Hoitajien yksilöllistä huomioimista ja haastavissa tilanteissa tuen antamista kaivataan lisää. Työyhteisön psykologisesti turvallista ja avointa vuorovaikutusta pidetään tärkeänä.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä kokemuksia ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajilta lähijohtamisesta, sen vaikutuksesta työssäjaksamiseen, lähijohtajan tuen merkityksestä ja mitkä asiat vaikuttavat työssä pysymiseen. Tutkimuskysymyksinä olivat, millainen lähijohtaminen tukee työssäjaksamista, millaista tukea työssäjaksamiseen lähijohtajalta kaivataan ja mitkä asiat vaikuttavat työssä pysymiseen ja työmotivaatioon. Tavoitteena oli saada lisätietoa lähijohtamisen tärkeydestä hoitajien työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Avoimia kysymyksiä oli kahdeksan ja hoitajia vastaamaan valikoitui kymmenen. Aineisto analysoitiin luokitellen induktiivisesti eli sisältölähtöisesti. Aineistosta nousi teoreettiseksi viitekehykseksi ihmislähtöinen ja valmentava johtajuus sekä tunnejohtaminen, työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että hyvä lähijohtaminen on tärkeimpiä asioita työhyvinvoinnissa ja vaikuttaa suuresti hoitajien pitovoimaan. Kaikki tutkimukseen osallistujat olivat vaihtaneet uransa aikana työpaikkaa lähijohtamisen epäkohtien takia - monet vastaajista useamman kerrankin. Työntekijät tarvitsevat valmentavaa ihmislähtöistä lähijohtajaa, jolla on tunnejohtamisen taitoa. Hoitajat nimeävät, että heitä auttaa työssäjaksamisessa oikeudenmukainen, empaattinen, kuunteleva ja ymmärtävä lähijohtaja, joka osaa ratkoa työyhteisön ristiriitoja nopeasti ja tarpeeksi jämäkästi. Hoitajien yksilöllistä huomioimista ja haastavissa tilanteissa tuen antamista kaivataan lisää. Työyhteisön psykologisesti turvallista ja avointa vuorovaikutusta pidetään tärkeänä.
