Lapsiperheiden taloudelliset haasteet Suomessa 2020-luvulla : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Savolainen, Karoliina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113782
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa yleiskuva siitä, millaisena lapsiperheiden huono-osaisuus näyttäytyy 2020-luvun Suomessa. Opinnäytetyön teoriaosiossa tarkasteltiin lapsiköyhyyden kehitystä 1990-luvulta tähän päivään, kartoitettiin lapsiperheille myönnettäviä sosiaaliturvaetuuksia sekä niiden määrää ja pureuduttiin syihin, jotka vaikuttavat lapsiperheiden taloudellisten haasteiden taustalla. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien riittävyyttä sekä taloudellisten syiden vaikutusta lapsiperheiden perhesuunnitteluun.
Tutkimusmetodiksi tähän opinnäytetyöhön valittiin narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskysymykset olivat: ”Ovatko lapsiperheiden sosiaalietuudet riittävät suhteessa inflaatioon ja ostovoimaan?” ja ”Vaikuttavatko taloudelliset haasteet negatiivisesti lapsiperheiden lastensaantiin?”. Tutkimusprosessi eteni SALSA-kehystä mukaillen, alkaen aineiston sisäänotto- ja poissulkukriteerien määrittelystä edeten aineiston hakuun ja valintaan, päättyen lopulta sisältöanalyysin ja tutkimustulosten raportointiin.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten perusteella todettiin, etteivät sosiaaliturvaetuudet ole takuueläkettä lukuun ottamatta yksinään riittävällä tasolla kattamaan perusturvan riittävyyden arvioinnin apuna käytettyjä viitebudjettilaskelmia, jotka pyrkivät määrittelemään yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyksi koetun vähimmäiselintason kustannuksia. Lisäksi havaittiin yhteys lapsiperheiden lastensaannin ja taloudellisten haasteiden välillä. Perheen kokema kohtalainen tai huono taloustilanne vaikuttaa lastensaantiin heikentävästi. Tutkimuksessa nousi esiin myös työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyvien vaikeuksien yhteys perhesuunnitteluun.
Jatkotutkimuksiksi ehdotettiin lapsiperheiden rahankäytön ja kulurakenteen kartoittamista osana perusturvan riittävyyden arviointia sekä talouskasvatuksen vaikuttavuuden tarkastelua ylisukupolvisen köyhyyden katkaisijana. Syntyvyyteen liittyvän tutkimuskysymyksen tulosten pohjalta voitaisiin tutkia työnantajien perheystävällisyyttä ja asenteita vuonna 2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta kohtaan.
Tutkimusmetodiksi tähän opinnäytetyöhön valittiin narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskysymykset olivat: ”Ovatko lapsiperheiden sosiaalietuudet riittävät suhteessa inflaatioon ja ostovoimaan?” ja ”Vaikuttavatko taloudelliset haasteet negatiivisesti lapsiperheiden lastensaantiin?”. Tutkimusprosessi eteni SALSA-kehystä mukaillen, alkaen aineiston sisäänotto- ja poissulkukriteerien määrittelystä edeten aineiston hakuun ja valintaan, päättyen lopulta sisältöanalyysin ja tutkimustulosten raportointiin.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten perusteella todettiin, etteivät sosiaaliturvaetuudet ole takuueläkettä lukuun ottamatta yksinään riittävällä tasolla kattamaan perusturvan riittävyyden arvioinnin apuna käytettyjä viitebudjettilaskelmia, jotka pyrkivät määrittelemään yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyksi koetun vähimmäiselintason kustannuksia. Lisäksi havaittiin yhteys lapsiperheiden lastensaannin ja taloudellisten haasteiden välillä. Perheen kokema kohtalainen tai huono taloustilanne vaikuttaa lastensaantiin heikentävästi. Tutkimuksessa nousi esiin myös työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyvien vaikeuksien yhteys perhesuunnitteluun.
Jatkotutkimuksiksi ehdotettiin lapsiperheiden rahankäytön ja kulurakenteen kartoittamista osana perusturvan riittävyyden arviointia sekä talouskasvatuksen vaikuttavuuden tarkastelua ylisukupolvisen köyhyyden katkaisijana. Syntyvyyteen liittyvän tutkimuskysymyksen tulosten pohjalta voitaisiin tutkia työnantajien perheystävällisyyttä ja asenteita vuonna 2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta kohtaan.