Implementering av motiverande samtal (MI) som samtalsmetod inom elev- och studerandehälsan samt ungdomsstationerna i Österbottens Välfärdsområde
Björklund, Isa; Herrgård, Nina (2024)
Björklund, Isa
Herrgård, Nina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013588
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen käyttöönotto Suomessa on tuonut sosiaali- ja terveyshuoltoalalle merkittäviä muutoksia, jotka edellyttävät jatkuvaa muutosta ja uusien työmenetelmien käyttöönottoa yhdenvertaisen hyvinvoinnin ja terveyden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä asettaa korkeat vaatimukset maan hyvinvointialojen johtamiselle.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia johtajan roolia muutosprosesseissa, johtajan tukea työntekijöille uuden työmenetelmän käyttöönotossa ja työntekijöiden valmiutta ottaa uusi työmenetelmä käyttöön. Tavoitteena on, että Pohjanmaan hyvinvointialueen oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon sekä nuorisoasemien työntekijät suorittavat motivoivan haastattelun koulutuksen. Aikomus on tarkastella keskustelumenetelmän muutos- ja käyttöönottoprosessia ja luoda kattava malli suosituksista tulevia käyttöönottoja varten.
Tutkimusasetelma koostuu kvalitatiivisesta menetelmästä. Toimintatutkimus toteutetaan, jotta opiskelijaterveydenhuollon ja nuorisokeskusten johtajat ja henkilökunta saisivat tietoisuutta MI:n käyttöönottoprosessista. Toimintatutkimus toteutetaan kolmessa osatutkimuksessa, joihin kuului kaksi fokusryhmähaastattelua, kolme kyselyä ja yksi esittely. Analyysimenetelminä käytetään kuvailevia tilastoja ja sisällönanalyysiä deduktiivisella päättelytavalla.
Tulokset korostavat valmistelun, muutosjohtamisen ja viestinnän merkitystä muutosprosessien helpottamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksessa todetaan myös, että johtajilla ei ole riittävästi tietoa muutos- ja täytäntöönpanostrategioista ja että näihin haasteisiin vastaamiseksi on investoitava johtajakoulutukseen.
Keskittymällä muutosvalmiuteen ja täytäntöönpanostrategioihin MI:n käyttöönotossa opiskelijaterveydenhuollossa ja nuorisokeskuksissa tämä tutkimus tarjoaa arvokkaita näkemyksiä ja suosituksia onnistuneiden muutosprosessien edistämiseksi organisaatiossa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia johtajan roolia muutosprosesseissa, johtajan tukea työntekijöille uuden työmenetelmän käyttöönotossa ja työntekijöiden valmiutta ottaa uusi työmenetelmä käyttöön. Tavoitteena on, että Pohjanmaan hyvinvointialueen oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon sekä nuorisoasemien työntekijät suorittavat motivoivan haastattelun koulutuksen. Aikomus on tarkastella keskustelumenetelmän muutos- ja käyttöönottoprosessia ja luoda kattava malli suosituksista tulevia käyttöönottoja varten.
Tutkimusasetelma koostuu kvalitatiivisesta menetelmästä. Toimintatutkimus toteutetaan, jotta opiskelijaterveydenhuollon ja nuorisokeskusten johtajat ja henkilökunta saisivat tietoisuutta MI:n käyttöönottoprosessista. Toimintatutkimus toteutetaan kolmessa osatutkimuksessa, joihin kuului kaksi fokusryhmähaastattelua, kolme kyselyä ja yksi esittely. Analyysimenetelminä käytetään kuvailevia tilastoja ja sisällönanalyysiä deduktiivisella päättelytavalla.
Tulokset korostavat valmistelun, muutosjohtamisen ja viestinnän merkitystä muutosprosessien helpottamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksessa todetaan myös, että johtajilla ei ole riittävästi tietoa muutos- ja täytäntöönpanostrategioista ja että näihin haasteisiin vastaamiseksi on investoitava johtajakoulutukseen.
Keskittymällä muutosvalmiuteen ja täytäntöönpanostrategioihin MI:n käyttöönotossa opiskelijaterveydenhuollossa ja nuorisokeskuksissa tämä tutkimus tarjoaa arvokkaita näkemyksiä ja suosituksia onnistuneiden muutosprosessien edistämiseksi organisaatiossa.