Lämmönläpäisykertoimen laskentaohjeen muutoksen vaikutus maanvastaisiin rakenneratkaisuihin
Kallio, Janina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013578
Tiivistelmä
Toimeksiantajana tutkimukselle toimi Ramboll Finland Oy korjausrakentaminen ja tutkimukset yksikkö. Rakennusinsinööriliitto julkaisi vuonna 2023 päivitetyn laskentaohjeen RIL 225-2023 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien laskenta. Julkaisussa tuli muutoksia erityisesti maanvastaisten rakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentaan verrattuna vanhaan laskentaohjeeseen RIL 225-2004. Tavoitteena oli selvittää, miten uusi laskentatapa vaikuttaa maanvastaisten rakenteiden U-arvoon ja sen myötä rakenteiden lämmöneristys tarpeeseen ja energiatehokkuuteen.
Tutkimuksessa eroja laskentaohjeiden välillä tutkittiin integratiivisella kirjallisuuskatsauksella, jonka perusteella suoritettiin tapaustarkastelut. Tapaustarkasteluissa vertailtiin maanvastaisen alapohjarakenteisen teollisuushallin ja ryömintätilaisen päiväkodin U-arvoja vanhalla ja uudella laskentatavalla määritettyinä sekä hyvin että huonosti lämmöneristettyinä. Ryömintätilaisessa alapohjarakenteessa tutkittiin myös tuuletustavan vaikutusta U-arvoon. Lisäksi tutkittiin hyvin lämmöneristetyn kellarinseinärakenteen U-arvoja päiväkodissa. Uuden laskentatavan mukaiset laskelmat tehtiin päivitetyn laskentaohjeen mukaisesti ja vanhan laskentatavan mukaiset laskelmat tehtiin DOF-LÄMPÖ -laskentaohjelmalla.
Erot laskentaohjeiden välillä liittyivät suurilta osin siihen, että uusi laskentatapa ottaa maan vaikutuksen huomioon eri tekijöiden avulla paremmin kuin vanha laskentatapa. Uusi laskentaohje myös huomioi alapohjarakenteet paremmin kokonaisuuksina, kuin vanha laskentaohje. Tuloksina huomattiin, että uusi laskentaohje paransi jokaisen rakenteen arvoja huomattavasti. Suurin vaikutus oli huonosti lämmöneristetyn maanvastaisen alapohjarakenteen U-arvoon. Ryömintätilaisten alapohjarakenteiden U-arvo parani huomattavasti. Koneellisen tuuletuksen lisäämisellä ryömintätilaan oli suurempi vaikutus hyvin lämmöneristettyyn
alapohjarakenteeseen kuin huonosti lämmöneritettyyn alapohjarakenteeseen. Osan rakenneratkaisujen lämmöneristemäärää pystyttiin vähentämään U-arvon vertailuarvon rajoissa.
Johtopäätöksenä rakenteisiin upotetun energian määrä pienenee, kun lämmöneristemääriä pystytään pienentämään. Uuden laskentaohjeen myötä rakenteiden U-arvot ovat entistä enemmän tapauskohtaisempia ja niiden esitysmuotoja tulee pohtia jatkossa. Tulosten myötä on mahdollista, että alapohjarakenteiden korjaustarve vähentyy.
Tutkimuksessa eroja laskentaohjeiden välillä tutkittiin integratiivisella kirjallisuuskatsauksella, jonka perusteella suoritettiin tapaustarkastelut. Tapaustarkasteluissa vertailtiin maanvastaisen alapohjarakenteisen teollisuushallin ja ryömintätilaisen päiväkodin U-arvoja vanhalla ja uudella laskentatavalla määritettyinä sekä hyvin että huonosti lämmöneristettyinä. Ryömintätilaisessa alapohjarakenteessa tutkittiin myös tuuletustavan vaikutusta U-arvoon. Lisäksi tutkittiin hyvin lämmöneristetyn kellarinseinärakenteen U-arvoja päiväkodissa. Uuden laskentatavan mukaiset laskelmat tehtiin päivitetyn laskentaohjeen mukaisesti ja vanhan laskentatavan mukaiset laskelmat tehtiin DOF-LÄMPÖ -laskentaohjelmalla.
Erot laskentaohjeiden välillä liittyivät suurilta osin siihen, että uusi laskentatapa ottaa maan vaikutuksen huomioon eri tekijöiden avulla paremmin kuin vanha laskentatapa. Uusi laskentaohje myös huomioi alapohjarakenteet paremmin kokonaisuuksina, kuin vanha laskentaohje. Tuloksina huomattiin, että uusi laskentaohje paransi jokaisen rakenteen arvoja huomattavasti. Suurin vaikutus oli huonosti lämmöneristetyn maanvastaisen alapohjarakenteen U-arvoon. Ryömintätilaisten alapohjarakenteiden U-arvo parani huomattavasti. Koneellisen tuuletuksen lisäämisellä ryömintätilaan oli suurempi vaikutus hyvin lämmöneristettyyn
alapohjarakenteeseen kuin huonosti lämmöneritettyyn alapohjarakenteeseen. Osan rakenneratkaisujen lämmöneristemäärää pystyttiin vähentämään U-arvon vertailuarvon rajoissa.
Johtopäätöksenä rakenteisiin upotetun energian määrä pienenee, kun lämmöneristemääriä pystytään pienentämään. Uuden laskentaohjeen myötä rakenteiden U-arvot ovat entistä enemmän tapauskohtaisempia ja niiden esitysmuotoja tulee pohtia jatkossa. Tulosten myötä on mahdollista, että alapohjarakenteiden korjaustarve vähentyy.