Hanterbarhet som grund för arbetsvälmående: ett utvecklingsförslag för en hållbarare arbetssituation

Abstract

I Finland råder det kronisk brist på social- och hälsovårdspersonal, vilket har inverkan på tillgängligheten på grundläggande tjänster. Oberoende av bristen på vårdpersonal så skall patienterna vårdas och invånarna erbjudas den service de enligt vårdgarantin har rätt till. Detta tvingar oss till att se över vår praxis, troligtvis till att göra förändringar i arbetsfördelningen och i våra verksamhetsmodeller och i en redan stressad arbetsmiljö kan detta leda till ytterligare stress. Hur kan vi göra det bästa av situationen när resurserna är vad de är och patientmängden är vad den är? Vad kan vi göra för att orka och hantera situationen?

Syftet med den här studien var att undersöka vilka faktorer som bidrar till att arbetet känns utmanande och vilka faktorer som kunde bidra till ett större arbetsvälmående och känsla av hanterbarhet. Målsättningen var att formulera ett utvecklingsförslag utgående från undersökningsresultaten.

En kvalitativ undersökning gjordes på en välfärdsstation inom Österbottens välfärdsområde där data samlades in genom fokusgrupper. Tematisk analys och SWOT-analys användes som analysmetoder och resultatet presenterades enligt SWOT-analysens teman styrkor, svagheter, möjligheter och hot.

Från resultatet framkommer salutogena faktorer som en bra arbetsgemenskap med ett fungerande samarbete och trygghet i relationerna fram som viktiga för arbetsvälmåendet. För arbetsvälmåendet behöver också kraven i arbetet kännas hanterbara. Även upplevelsen av att kunna erbjuda god vård åt patienten och hinna ta gemensamma pauser för att värna om arbetsgemenskapen upplevs som viktigt. Att skapa förutsättningar för mer kommunikation mellan verksamhetspunkterna, struktur och fortsatta interna utvecklingssamtal gällande den egna verksamhetens arbetssätt, kunde bidra till större hanterbarhet som i sin tur gynnar arbetsvälmåendet.

Suomessa vallitsee krooninen puute sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, mikä vaikuttaa peruspalvelujen saatavuuteen. Henkilöstöpulan vallitessa potilaita on kuitenkin hoidettava ja asukkaille on tarjottava heidän hoitotakuun mukaiset palvelut. Tämä pakottaa meidät tarkastelemaan toimintatapojamme uudelleen, todennäköisesti tekemään muutoksia työnjakoon ja toimintamalleihimme. Jo valmiiksi stressaavassa työympäristössä tämä voi johtaa entistä suurempaan stressiin. Miten voimme parhaiten hyödyntää tilannetta, kun resurssit ja potilasmäärät ovat mitä ne ovat? Mitä voimme tehdä jaksamiseksi ja tilanteen hallitsemiseksi?

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät tekevät työstä haastavaa ja mitkä tekijät voisivat edistää suurempaa työhyvinvointia ja hallittavuuden tunnetta. Tavoitteena oli laatia kehitysehdotus tutkimustulosten perusteella.

Laadullinen tutkimus tehtiin hyvinvointiasemalla Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa aineisto kerättiin fokusryhmissä. Teemallinen analyysi ja SWOT-analyysiä käytettiin analyysimenetelminä, ja tulokset esitettiin SWOT-analyysin vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien teemojen mukaan.

Tuloksista käy ilmi salutogeeniset tekijät, kuten hyvä työyhteisö, jossa on toimiva yhteistyö ja turvallisuus ihmissuhteissa, tärkeänä työhyvinvoinnille. Työhyvinvoinnin kannalta työn vaatimukset on myös koettava hallittaviksi. Myös kyky tarjota hyvää hoitoa potilaalle ja yhteisten taukojen pitäminen työyhteisön hyväksi koetaan tärkeänä. Edellytysten luominen lisääntyneelle viestinnälle toimintapisteen välillä, rakenteelle ja jatkuvat sisäiset kehityskeskustelut oman toiminnan työtapojen suhteen voisivat edistää suurempaa hallittavuutta, mikä puolestaan edistää työhyvinvointia.

In Finland, there is a chronic shortage of healthcare personnel, which affects the availability of basic services. Despite the shortage of healthcare staff, patients must be cared for and residents offered the services they are entitled to according to the care guarantee. This forces us to review our practices, likely making changes in workload distribution and in our operational models. In an already stressed work environment, this can lead to further stress. How can we make the best of the situation when resources are limited and the patient volume is what it is? What can we do to cope and manage the situation?

The purpose of this study was to examine the factors contributing to the challenging nature of work and identify factors that could contribute to greater well-being and a sense of manageability. The aim was to formulate a development proposal based on the research results.

A qualitative study was conducted at a welfare station in the Ostrobothnia welfare area, where data was collected through focus groups. Thematic analysis and SWOT analysis were used as analytical methods, and the results were presented according to the themes of strengths, weaknesses, opportunities, and threats identified in the SWOT analysis.

The results revealed salutogenic factors such as a good work community with functioning cooperation and security in relationships as important for well-being at work. For well-being at work, the demands of the job also need to feel manageable. The experience of being able to offer good care to the patient and having time for shared breaks to preserve the work community are also perceived as important. Creating conditions for more communication between operational points, structure, and continued internal development discussions regarding the operational methods could contribute to greater manageability, which in turn benefits well-being at work.