Ergoterapeutens arbetsuppgifter inom mentalvården : en litteraturstudie

Abstract

Under de senaste decennierna har social- och hälsovården i Finland utvecklats, vilket har medfört nya arbetsuppgifter även för ergoterapeuter inom mentalvården. Det är inte alltid klart för allmänheten vad ergoterapeuter gör, och enligt forskning är detta även vanligt i ergoterapeuters arbete mellan kolleger. Syftet med examensarbetet är att beskriva ergoterapeutens arbete inom mentalvården idag. Metoden för studien är en forskningsöversikt, vilken följer systematiken för en systematisk litteraturstudie. Som teoretisk modell används den kanadensiska modellen ”Canadian Practice Process Framework” (CPPF). Induktiv innehållsanalys används som analysmetod av de 13 i september 2014 utvalda vetenskapliga artiklarna. Ergoterapeutens centrala arbetsuppgifter beskrivs under rubrikerna: “ Bedömning av funktionsför- måga samt miljö”, ”Individuell klientcentrerad terapi för möjliggörande av aktivitet”, ”Gruppinterventioner” samt ” Konsultation i arbetet”. Resultatet stöder det som framkommer i litteratur och tidigare forskning angående ergoterapeutens arbetsuppgifter inom mentalvården, samt arbetet enligt ergoterapiprocessen CPPF. Utvecklingen mot främjande av öppen vård inom mentalvården internationellt syns i resultaten. Detta syns bland annat i form av att det i individuell terapi framkommer främjande av förmågor relaterade till anställning, skolning och en hälsosam livsstil, samt en fungerande vardag i allmänhet. En fungerande vardag stöds t.ex. genom träning av dagliga aktiviteter samt att ergoterapeuten möjliggör en tillgänglig hemmiljö för klienten. Individuell terapi har en mera framträdande position än gruppterapi, då det gäller arbetsuppgifter. Bedömning av funktionsförmåga är en relevant del i ergoterapiprocessen samt en huvudsaklig uppgift inom ergoterapi i mentalvården i Finland. Även multiprofessionellt samarbete betonas. För att få mer specifik information samt generaliserbara resultat kring ergoterapeutens arbete inom mentalvården i Finland, rekommenderas empirisk forskning inom social- och hälsovårdssektorn i form av t.ex. intervjuer med praktiserande ergoterapeuter.

In recent decades social and health care in Finland has developed. This has resulted in new working tasks for the occupational therapist within the mental health sector. It is not always clear to the public what occupational therapists do. According to research this is also apparent between occupational therapists and colleagues. This thesis aims to describe the occupational therapists tasks in the context of mental health care. The methodology used in this study is a research review, following the structure of a systematic literature review. As a theoretical frame of reference the Canadian Practice Process Framework (CPPF) is used. An inductive content analysis is used as a method for analysis of the 13 scientific articles included in the review. The systematic search for the literature was accomplished in September 2014. The main tasks of the occupational therapist in mental health care are described under the headings: “Doing assessment of the functional ability”, “To carry out individual and client centered therapy for enabling activity”, “Carrying out group interventions” and “Consultation in practice”. The results of the literature review support the already known information about the tasks of the occupational therapist in mental health care, and support the work process according to the therapy process CPPF. The internationally ongoing development towards community services in the context of mental health care, can be seen in the results. Practicing skills supporting employment, education, and a healthy lifestyle and daily life came up in the context of individual therapy. The occupational therapist also enables an accessible home environment for the client. When it comes to working tasks, individual therapy has a more prominent position then group therapy. Assessment of the ability to function is a main task of the occupational therapist, also a central task in the mental health care in Finland. Working in multiprofessional team is highlighted. Empirical research in the form of interviews with occupational therapists in practice is recommended at local social and health care institutions to get more specific and generalizable results about the situation in Finland.

Viime vuosikymmeninä sosiaali- ja terveydenhuolto on kehittynyt Suomessa, mikä on vaikuttanut myös toimintaterapeuttien työtehtäviin muun muassa mielenterveystyössä. Maallikoille ei ole aina selvää, mitä toimintaterapeutti tekee. Tutkimusten mukaan tämä on tavallista myös toimintaterapeuttien ja lääketieteen alan kollegoiden kesken. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvailla toimintaterapeutin työtä nykypäivän mielenterveystyössä. Metodina toimii kirjallisuuskatsaus tieteellisen yleiskatsauksen muodossa, järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen rakennetta seuraten. Teoreettisena viitekehyksenä toimii kanadalainen malli ”Canadian Practice Process Framework” (CPPF). Analyysimenetelmänä käytetään induktiivista sisällönanalyysia. 13 syyskuussa 2014 valittua artikkelia sisällytettiin yleiskatsaukseen. Toimintaterapeutin keskeiset työtehtävät kuvaillaan kyseisten otsikkojen alla: ”Toiminnan ja ympäristön arviointi”, ”Yksilöllinen asiakaslähtöinen terapia toiminnan mahdollistamiseen”, ”Ryhmäterapia”, ”Konsultaatiota työssä”. Kirjallisuuskatsauksen tulokset tukevat aiemmin olemassa olevaa tietoa työtehtävistä, ja tukee työntekoa toimintaterapiaprosessi CPPF:n mukaan. Kansainvälisesti näkyvä kehitys painottuu avohoitoon, mikä näkyy tuloksissa. Yksilöllisessä terapiassa keskitytään taitoihin, jotka painottuvat työllistymiseen, koulutukseen ja terveelliseen elämäntapaan sekä jokapäiväiseen elämässä selviytymiseen. Toimintaterapeutti mahdollistaa myös esteettömän kotiympäristön asiakkaalle. Yksilöllistä terapiaa esiintyy enemmän ryhmäterapiaan verrattuna. Toimintakyvyn arviointi on keskeinen osa toimintaterapiaprosessia, mikä näkyy myös mielenterveyden hoidossa Suomessa. Myös ammattien välinen yhteistyö korostuu. Jotta saataisiin yksityiskohtaisempaa tietoa sekä yleistävää tulosta toimintaterapeutin työstä mielenterveystyön parissa, suositellaan empiirisen tutkimuksen tekemistä esimerkiksi haastatellen toimintaterapeutteja sosiaali- ja terveyssektorin alueella.