Psykisk ohälsa bland äldre: en kvalitativ intervjustudie om vårdpersonalens upplevelser av hemvårdsklienternas psykiska mående efter coronapandemin

Abstract

Covidpandemin förde med sig isoleringar och restriktioner som påverkade samhället på flera plan. Syftet med vårt examensarbete var att ta reda på hur hemvårdspersonalen i Nykarleby upplevde att det psykiska måendet förändrats bland hemvårdsklienterna efter pandemin, samt vilken kompetens hemvårdspersonalen hade i vården av klienter med psykisk ohälsa och vilket stöd de behöver.

Arbetet gjordes som en kvalitativ intervjustudie och baserar sig på tidigare forskning om psykisk ohälsa före och efter covid-19 pandemin samt intervjuer med olika yrkesgrupper inom hemvårdspersonalen. Som teoretisk utgångspunkt användes Peplaus Interpersonal Relations Theory och Orlandos Nursing Process Theory.

Utifrån den teoretiska bakgrunden och resultatet av studien kunde man påvisa ett behov av vidare skolning inom psykiatrin bland vårdpersonalen för att kunna ge bättre vård åt våra äldre. Hemvårdspersonalen upplevde en försämring av klienternas psykiska mående som märktes konkret genom fortsatt självisolering, ensamhet och otrygghet.

Corona toi mukaansa eristyksiä ja rajoituksia, jotka vaikuttivat yhteiskunnan monella tasolla. Opintonäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten kotihoitohenkilökunta Uudessakaarlepyyssä koki asiakkaiden psyykkistä vointia muuttavan pandemian jälkeen, minkälaisia taitoja henkilökunnalla oli työskentelevässään sellaisien asiakkaiden kanssa, jolla on psyykkisiä ongelmia ja minkälaista tukea he tällä hetkellä tarvitsevat?

Päätettiin tehdä laadullinen haastattelututkimus, joka perustui aikaisempiin tutkimuksiin coronapandemian vaikutuksesta psyykkiseen pahoinvointiin, sekä haastatteluihin Uudenkaarlepyyn kotihoidon työntekijöiden kanssa. Teoreettisena tukena käytettiin Peplaun Interpersonal Relations Theory ja Orlandon Nursing Process Theory.

Teoreettisen taustan ja tuloksien perusteella tekijät pystyivät osoittaa psykiatria-alan lisäkoulutuksen tarve henkilökunnalle, jotta voidaan antaa vanhuksille parempaa hoitoa. Kotihoitajat kokivat asiakkaiden psyykkistä vointia pahenevaksi, ja kertoivat nähneensä asiakkaiden keskuudessa jatkuvaa omaeristystä, yksinäisyyttä ja turvattomuutta.

The covid pandemic brought with it quarantines and restrictions that affected society a great deal. The purpose of this thesis is to determine how the mental wellbeing of the elderly was affected in the experience of the homecare staff in Nykarleby, and to see how competent they are in their work with patients who suffer from mental illness, and what kind of support they need.

The thesis was done as a qualitative interview study and is based on previous research on the covid pandemics effect on mental health, as well as interviews within different professions in the homecare unit. As a theoretical framework the authors have used Peplau’s Interpersonal Relations Theory and Orlandos Nursing Process Theory.

From the theoretical background and the result of the study, the writers were able to show a need for further education within the psychiatric field among the homecare staff, enabling them to provide better care for the elderly. The study found that the homecare staff experienced a decline in the mental wellbeing of the elderly that can be seen in practice in the form of continued self-isolation, loneliness, and insecurity.