Eurooppaan sijoittavien lyhyen ja pitkän koron rahastojen suoriutumisen vertailu ajanjaksolla 2014–2024
Vuolteenaho, Elina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113878
Tiivistelmä
Korkosijoittamisesta on tullut jälleen suositumpaa yleisen korkotason noustua pitkän nollakorkoajan jälkeen. Opinnäyteyössä tarkastellaan, että kummat ovat olleet tuottavampia sijoituskohteita Eurooppaan sijoittavalle sijoittajalle viimeisen 10 vuoden aikana, lyhyen vai pitkän koron rahastot. Aihetta lähestyttiin piensijoittajan näkökulmasta, minkä vuoksi keskityttiin vertailemaan korkorahastoja, sillä niihin sijoittamalla jo pienillä sijoitussummilla voi saada hajautetun sijoituskohteen.
Teoriaosuudessa käsitellään korkosijoittamista yleisesti, erilaisia korkorahastoja ja korkoinstrumenttien hinnan määräytymistä. Lisäksi tarkastellaan, millaisiin korkorahastoihin Suomessa on sijoitettu helmikuussa 2024 ja viimeisen vuoden aikana sekä millaisiin sijoituskohteisiin eri sektorit ylipäätään sijoittavat. Lopuksi esitellään erilaisia tunnuslukuja, joilla korkorahastoja voidaan arvioida sekä luodaan katsaus Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittamaan rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin korkoinstrumenttien hintoihin.
Empiirisessä osassa tarkasteltiin, miten tutkimukseen valittujen 10 korkorahaston (5 lyhyen ja 5 pitkän koron rahastoa) tuotot ovat eronneet toisistaan sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet eri korkorahastoluokkien suoriutumiseen Euroopassa. Tämän ohella tutkittiin, onko suuremmalla riskin ottamisella ollut vaikutusta korkorahastojen tuottoihin. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Muun muassa tuottoa, volatiliteettia ja duraatioita mittaavien muuttujien kuvailevassa tilastoanalyysissä hyödynnettiin tilastotunnuslukuja, taulukoita, graafisia kuvioita ja yhteisvaihteluanalyysia.
Vertaileva analyysi korkorahastojen tuotoista ja eri tunnusluvuista osoittaa, että viimeisen 10 vuoden aikana sijoittajalle parempi vaihtoehto on ollut sijoittaa pienemmällä riskillä lyhyen koron rahastoihin, sillä näillä on saanut keskimäärin parempaa tai lähes yhtä hyvää tuottoa kuin pitkän koron rahastoilla. Opinnäytetyön perusteella voi päätellä, että yleinen korkotason nousu on vaikuttanut enemmän pitkän koron rahastoihin, mistä johtuu niiden heikompi suoriutuminen viime vuosina.
Teoriaosuudessa käsitellään korkosijoittamista yleisesti, erilaisia korkorahastoja ja korkoinstrumenttien hinnan määräytymistä. Lisäksi tarkastellaan, millaisiin korkorahastoihin Suomessa on sijoitettu helmikuussa 2024 ja viimeisen vuoden aikana sekä millaisiin sijoituskohteisiin eri sektorit ylipäätään sijoittavat. Lopuksi esitellään erilaisia tunnuslukuja, joilla korkorahastoja voidaan arvioida sekä luodaan katsaus Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittamaan rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin korkoinstrumenttien hintoihin.
Empiirisessä osassa tarkasteltiin, miten tutkimukseen valittujen 10 korkorahaston (5 lyhyen ja 5 pitkän koron rahastoa) tuotot ovat eronneet toisistaan sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet eri korkorahastoluokkien suoriutumiseen Euroopassa. Tämän ohella tutkittiin, onko suuremmalla riskin ottamisella ollut vaikutusta korkorahastojen tuottoihin. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Muun muassa tuottoa, volatiliteettia ja duraatioita mittaavien muuttujien kuvailevassa tilastoanalyysissä hyödynnettiin tilastotunnuslukuja, taulukoita, graafisia kuvioita ja yhteisvaihteluanalyysia.
Vertaileva analyysi korkorahastojen tuotoista ja eri tunnusluvuista osoittaa, että viimeisen 10 vuoden aikana sijoittajalle parempi vaihtoehto on ollut sijoittaa pienemmällä riskillä lyhyen koron rahastoihin, sillä näillä on saanut keskimäärin parempaa tai lähes yhtä hyvää tuottoa kuin pitkän koron rahastoilla. Opinnäytetyön perusteella voi päätellä, että yleinen korkotason nousu on vaikuttanut enemmän pitkän koron rahastoihin, mistä johtuu niiden heikompi suoriutuminen viime vuosina.