Rahanpesun torjunnan konkretiaa taloushallinnossa ja rahoitusalalla
Isto, Liina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114002
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee konkreettisia esimerkkejä onnistuneesta rahanpesun torjunnasta taloushallinnon ja rahoitusalan työtehtävissä Suomessa. Todellisten Helsingin hovioikeudessa annettujen tuomioiden avulla tarkastellaan sitä, mitkä asiat ovat johdattaneet rikoksentekijän jäljille, ja millaisten valvonta- ja varmistustoimien avulla rahanpesu tai jo alkaneen rahanpesun jatkuminen on estetty. Opinnäytetyö pyrkii tuomaan konkretiaa, mielenkiintoa ja havainnollistavaa tietoa rahanpesun torjuntaan sekä lisäämään tietoisuutta aiheesta. Oikeustapausten lisäksi aihetta tarkastellaan laajan teoreettisen viitekehyksen avulla.
Johdantoluvussa (1) käsitellään aiheen relevanssi yhteiskunnan, taloushallinnon ja rahoitusalan kannalta sekä opinnäytetyön tavoite ja käytetyt tutkimusmenetelmät.
Ensimmäisessä teorialuvussa (2) käsitellään rahanpesua yleisellä tasolla – mitä se on, millaisilla tavoilla sitä harjoitetaan sekä millainen rahanpesu on yhteiskunnan ja talouden ilmiönä sekä rikoksena. Viimeisessä rikososiossa on kolme alakohtaa, joissa käsitellään rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä, kerrotaan rahanpesun esirikosedellytyksistä ja sivutaan myös terrorismin rahoittamisen torjuntaa, koska siitä puhutaan usein samassa yhteydessä rahanpesun kanssa.
Toisessa teorialuvussa (3) käsitellään lähemmin rahanpesun torjuntaa, ensin kansainvälisellä tasolla ja sitten Suomen tasolla. Kansainvälistä tasoa käsittelevässä osuudessa on tietoa enimmäkseen sääntelyn historiasta, erilaisista toimielimistä sekä sopimuksista ja direktiiveistä. Kansallista tasoa eli Suomessa harjoitettavaa rahanpesun torjuntaa koskevassa osuudessa käsitellään suomalaisia koskevia velvoitteita, kuten ilmoitusvelvollisuutta, sekä erinäisiä tahoja, jotka rahanpesun torjunnasta vastaavat.
Tutkimusaineiston tuloksia käsittelevässä luvussa (4) tuodaan konkretiaa rahanpesuun ja sen torjuntaan tarkastelemalla kolmea Helsingin hovioikeuden antamaa tuomiota törkeästä rahanpesusta.
Johtopäätökset ja pohdinta -luvussa (5) on yhteenvetoa ja analyysiä aineistosta.
Lopuksi on lähdeluettelo.
Johdantoluvussa (1) käsitellään aiheen relevanssi yhteiskunnan, taloushallinnon ja rahoitusalan kannalta sekä opinnäytetyön tavoite ja käytetyt tutkimusmenetelmät.
Ensimmäisessä teorialuvussa (2) käsitellään rahanpesua yleisellä tasolla – mitä se on, millaisilla tavoilla sitä harjoitetaan sekä millainen rahanpesu on yhteiskunnan ja talouden ilmiönä sekä rikoksena. Viimeisessä rikososiossa on kolme alakohtaa, joissa käsitellään rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä, kerrotaan rahanpesun esirikosedellytyksistä ja sivutaan myös terrorismin rahoittamisen torjuntaa, koska siitä puhutaan usein samassa yhteydessä rahanpesun kanssa.
Toisessa teorialuvussa (3) käsitellään lähemmin rahanpesun torjuntaa, ensin kansainvälisellä tasolla ja sitten Suomen tasolla. Kansainvälistä tasoa käsittelevässä osuudessa on tietoa enimmäkseen sääntelyn historiasta, erilaisista toimielimistä sekä sopimuksista ja direktiiveistä. Kansallista tasoa eli Suomessa harjoitettavaa rahanpesun torjuntaa koskevassa osuudessa käsitellään suomalaisia koskevia velvoitteita, kuten ilmoitusvelvollisuutta, sekä erinäisiä tahoja, jotka rahanpesun torjunnasta vastaavat.
Tutkimusaineiston tuloksia käsittelevässä luvussa (4) tuodaan konkretiaa rahanpesuun ja sen torjuntaan tarkastelemalla kolmea Helsingin hovioikeuden antamaa tuomiota törkeästä rahanpesusta.
Johtopäätökset ja pohdinta -luvussa (5) on yhteenvetoa ja analyysiä aineistosta.
Lopuksi on lähdeluettelo.