Mentorointi osaamisen kehittämisen perustana
Niinikoski, Laura (2024)
Niinikoski, Laura
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114133
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten mentorointiohjelmaan osallistuminen kehittää
mentoroitavan osaamisen kehittymistä. Keskiössä oli haastateltavien eli mentorointiohjelmaan osallistuvien kokemukset siitä, mitä onnistumisia ohjelma toi ja miten niitä voi hyödyntää. Myös ohjelman kehittämisehdotuksia kysyttiin haastateltavilta. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Opetushallitukselle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten osallistujien osaaminen kehittyi mentorointiohjelman myötä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja
aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia oli kuusi ja heidät valittiin mentorointiohjelmaan osallistuneiden organisaatioiden joukosta niin, että jokaisen organisaation työntekijöitä oli edustettuina. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivista menetelmää käyttäen eli aineisto on keskeisessä roolissa analyysissä.
Keskeisiä tuloksia opinnäytetyössä olivat muun muassa, että mentorointiohjelmaan osallistuminen koettiin hyödyllisenä ja että osaamisen kehittymistä tapahtui, mutta vaihtelevin havainnoin ja vaihtelevissa määrin. Mentorointiohjelmassa kehittyneitä taitoja, kuten kommunikointitaitoja, voidaan hyödyntää eri elämän osa-alueilla. Lisääntynyt tietous omasta hallinnonalasta auttaa jokapäiväisessä työnteossa. Ryhmämentorointia toteuttaessa on enemmän huomioonotettavia seikkoja kuin perinteisemmässä kahdenkeskisessä mentoroinnissa. Organisaatiorajat ylittävä ohjelma koettiin toimivana ja toisen organisaation edustajalta omassa ryhmässä saatiin uutta näkökulmaa työskentelyyn.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevien mentorointiohjelmien suunnittelussa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Tutkimuksesta saa myös näkökulmaa siihen, mikä on sopiva malli tiettyyn osaamisen kehittämisen tarpeeseen.
Asiasanat: mentorointi, valmennus, osaaminen, kehittäminen
mentoroitavan osaamisen kehittymistä. Keskiössä oli haastateltavien eli mentorointiohjelmaan osallistuvien kokemukset siitä, mitä onnistumisia ohjelma toi ja miten niitä voi hyödyntää. Myös ohjelman kehittämisehdotuksia kysyttiin haastateltavilta. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Opetushallitukselle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten osallistujien osaaminen kehittyi mentorointiohjelman myötä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja
aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia oli kuusi ja heidät valittiin mentorointiohjelmaan osallistuneiden organisaatioiden joukosta niin, että jokaisen organisaation työntekijöitä oli edustettuina. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivista menetelmää käyttäen eli aineisto on keskeisessä roolissa analyysissä.
Keskeisiä tuloksia opinnäytetyössä olivat muun muassa, että mentorointiohjelmaan osallistuminen koettiin hyödyllisenä ja että osaamisen kehittymistä tapahtui, mutta vaihtelevin havainnoin ja vaihtelevissa määrin. Mentorointiohjelmassa kehittyneitä taitoja, kuten kommunikointitaitoja, voidaan hyödyntää eri elämän osa-alueilla. Lisääntynyt tietous omasta hallinnonalasta auttaa jokapäiväisessä työnteossa. Ryhmämentorointia toteuttaessa on enemmän huomioonotettavia seikkoja kuin perinteisemmässä kahdenkeskisessä mentoroinnissa. Organisaatiorajat ylittävä ohjelma koettiin toimivana ja toisen organisaation edustajalta omassa ryhmässä saatiin uutta näkökulmaa työskentelyyn.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevien mentorointiohjelmien suunnittelussa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Tutkimuksesta saa myös näkökulmaa siihen, mikä on sopiva malli tiettyyn osaamisen kehittämisen tarpeeseen.
Asiasanat: mentorointi, valmennus, osaaminen, kehittäminen