Miten sosiaalinen media vaikuttaa fitnessurheilijoiden ajatus- ja käytösmalleihin?
Aalto, Tiia; Rissanen, Jessica (2024)
Aalto, Tiia
Rissanen, Jessica
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114042
Tiivistelmä
Opinnäytetyö keskittyy sosiaalisen median vaikutuksiin fitnessurheilijoiden ajatus- ja käytösmalleihin. Opinnäytetyössä kootaan vanhaa tutkittua tietoa yhteen uuden tiedon kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta sekä kyselytutkimusta. Tarkoituksena on selvittää kuinka paljon ja miten sosiaalinen media vaikuttaa fitnessurheilijoihin. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan fitness-aiheisia sosiaalisen median ilmiöitä tukemaan uutta kyselytutkimuksen avulla kerättyä tietoa.
Molemmissa tutkimuksissa osoitettiin, että sosiaalisella medialla on oikeita henkilöitä seurattaessa paljon positiivisia vaikutuksia fitnessistä kiinnostuneille ihmisille sekä fitnessurheilijoille. Parhaassa tilanteessa sosiaalinen media ja sen sisältö motivoi urheilemaan, syömään monipuolisemmin sekä inspiroi kehittämään itseään. Vaikka positiivisien vaikutuksien olemassaoloa ei voi kieltää, osoittivat molemmat tutkimukset sosiaalisen median fitness-aiheisien julkaisujen vaikuttavan ihmisten käytökseen, kehonkuvaan, ajatteluun ja mielialaan enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti.
Suurin vaikutus sosiaalisella medialla fitnessurheilijoihin kohdistuu kilpailukauteen. Sosiaalisen median alustat ovat kuin luotuja sosiaaliselle vertailulle. Kilpailukaudella tavoitteena on pudottaa rasvamassaa ja täten saada lihaserottuvuutta esille. Kilpailijoilla on taipumusta käydä katsomassa sosiaalisesta mediasta kilpakumppaneiden fysiikoita ja sen hetkistä kireystasoa. Kilpakumppaneiden julkaisuja katsoessa kilpailijat usein vertaavat omaa kireystasoa ja fysiikkaa siihen, että ovatko he tarpeeksi lihaksikkaita tai kireitä ja tulevatko he pärjäämään tulevissa kilpailuissa.
Fitnessurheilu on arvostelulaji, jossa kilpailijoiden kehoja verrataan toisiinsa. Sosiaalinen vertailu sosiaalisessa mediassa lisää fitnessurheilijoiden epävarmuutta, tyytymättömyyttä omaan kehonkuvaan sekä alentaa mielialaa. Erityisesti altistuessa sosiaaliselle vertailulle sosiaalisen median kautta fitnessurheilijoissa näkyy muuttuneita ajatusmalleja itsestään, kehostaan sekä suoriutumisestaan. Muuttuneet ajatusmallit puolestaan vaikuttavat fitnessurheilijan käyttäytymiseen sekä siihen, että fitnessurheilijat kokevat, etteivät tee riittävästi tai riittävän hyvin asioita, joka saattaa pitkässä juoksussa muuttaa urheilijan liikunta- tai ruokailutottumuksia haitalliseen suuntaan.
Vaikka kilpailukauden aikana sosiaalisen median käyttö lisääntyy ja fitnessurheilijat näkevät sosiaalisen median käytön lisääntyvän itsevarmuuden kasvamisesta, niin samalla sosiaalisella medialla on haitallisia vaikutuksia, kun fitnessurheilija vertaa itseään toisiin. Opinnäytetyö pystyy osoittamaan, että sosiaalisen median kautta tehty vertailu on yksi vaikuttavimmista tekijöistä ulkonäkö- ja suorituspaineiden syntyyn. Sosiaalisen vertailun lisäksi yhteiskunnan asettamat normit ja oletukset aiheuttavat paineita sekä muuttuneita ajatus- ja käytösmalleja.
Molemmissa tutkimuksissa osoitettiin, että sosiaalisella medialla on oikeita henkilöitä seurattaessa paljon positiivisia vaikutuksia fitnessistä kiinnostuneille ihmisille sekä fitnessurheilijoille. Parhaassa tilanteessa sosiaalinen media ja sen sisältö motivoi urheilemaan, syömään monipuolisemmin sekä inspiroi kehittämään itseään. Vaikka positiivisien vaikutuksien olemassaoloa ei voi kieltää, osoittivat molemmat tutkimukset sosiaalisen median fitness-aiheisien julkaisujen vaikuttavan ihmisten käytökseen, kehonkuvaan, ajatteluun ja mielialaan enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti.
Suurin vaikutus sosiaalisella medialla fitnessurheilijoihin kohdistuu kilpailukauteen. Sosiaalisen median alustat ovat kuin luotuja sosiaaliselle vertailulle. Kilpailukaudella tavoitteena on pudottaa rasvamassaa ja täten saada lihaserottuvuutta esille. Kilpailijoilla on taipumusta käydä katsomassa sosiaalisesta mediasta kilpakumppaneiden fysiikoita ja sen hetkistä kireystasoa. Kilpakumppaneiden julkaisuja katsoessa kilpailijat usein vertaavat omaa kireystasoa ja fysiikkaa siihen, että ovatko he tarpeeksi lihaksikkaita tai kireitä ja tulevatko he pärjäämään tulevissa kilpailuissa.
Fitnessurheilu on arvostelulaji, jossa kilpailijoiden kehoja verrataan toisiinsa. Sosiaalinen vertailu sosiaalisessa mediassa lisää fitnessurheilijoiden epävarmuutta, tyytymättömyyttä omaan kehonkuvaan sekä alentaa mielialaa. Erityisesti altistuessa sosiaaliselle vertailulle sosiaalisen median kautta fitnessurheilijoissa näkyy muuttuneita ajatusmalleja itsestään, kehostaan sekä suoriutumisestaan. Muuttuneet ajatusmallit puolestaan vaikuttavat fitnessurheilijan käyttäytymiseen sekä siihen, että fitnessurheilijat kokevat, etteivät tee riittävästi tai riittävän hyvin asioita, joka saattaa pitkässä juoksussa muuttaa urheilijan liikunta- tai ruokailutottumuksia haitalliseen suuntaan.
Vaikka kilpailukauden aikana sosiaalisen median käyttö lisääntyy ja fitnessurheilijat näkevät sosiaalisen median käytön lisääntyvän itsevarmuuden kasvamisesta, niin samalla sosiaalisella medialla on haitallisia vaikutuksia, kun fitnessurheilija vertaa itseään toisiin. Opinnäytetyö pystyy osoittamaan, että sosiaalisen median kautta tehty vertailu on yksi vaikuttavimmista tekijöistä ulkonäkö- ja suorituspaineiden syntyyn. Sosiaalisen vertailun lisäksi yhteiskunnan asettamat normit ja oletukset aiheuttavat paineita sekä muuttuneita ajatus- ja käytösmalleja.