Työhyvinvoinnin tukeminen etäjohtamisen kautta
Hietaharju, Susanna (2024)
Hietaharju, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114138
Tiivistelmä
Opinnäytteen tarkoituksena oli tarkastella etäjohtamisen keinoja työhyvinvoinnin tukemisessa. Opinnäytteen myötä oli tarkoitus laatia työhyvinvoinnin ja etäjohtamisen tilaa kartoittava ja niitä kehittävä kyselylomake. Kyselylomakkeen tuli soveltua erityisesti sellaista asiantuntijatyötä tekeville yrityksille, joissa käytetään erilaisia etä- ja lähityön muotoja ja joissa johtamisessa painottuu etäjohtaminen.
Teoriaosassa käsiteltiin etäjohtamista, työhyvinvointia sekä työhyvinvointia tukevia etäjohtamisen keinoja. Aihe on ajankohtainen, sillä tällä vuosikymmenellä kasvanut etätyön tekeminen on muuttanut johtamisen perinteisiä käytänteitä, mikä panee organisaatiot panostamaan työhyvinvointiinsa yhä enemmän. Teoriaosan antia käytettiin apuna laadittaessa kyselylomakkeen kysymyksiä. Empiirisen osan myötä analysoitiin laaditun kyselylomakkeen sisältöä ja yksittäisiä kysymyksiä sekä pyrittiin antamaan kyselylomaketta käyttävälle yritykselle vinkkejä ja välineitä tulosten analysointiin. Analyysin tarkoituksena oli antaa yritykselle keinoja tulkita henkilöstön työhyvinvointia ja heidän käsitystään etäjohtamisen tilasta.
Opinnäytteen tutkimusmenetelmänä toimi pääasiassa kvalitatiivinen tutkimusote, joka toteutettiin analysoimalla kyselylomakkeen kysymyksiä ja miettimällä niiden kytköstä opinnäytteen teoriaosaan. Kyselylomaketta käyttävä yritys voisi kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän kautta hyödyntää tuloksia, kvalitatiivista metodia täydentävästi käyttämällä. Kyselylomakkeen analysoinnin kautta selvisi, että työhyvinvointia ja etäjohtamisen tilaa kartoittavaa kyselylomaketta käyttämällä yritys voisi yhdessä henkilöstönsä kanssa saada käsitystä työhyvinvoinnista ja etäjohtamisen tilasta, huomata kehityskohteita, jalostaa positiivisia asioita sekä alkaa kehittää yhdessä toimintaa ja laatia työhyvinvointisuunnitelmaa.
Teoriaosassa käsiteltiin etäjohtamista, työhyvinvointia sekä työhyvinvointia tukevia etäjohtamisen keinoja. Aihe on ajankohtainen, sillä tällä vuosikymmenellä kasvanut etätyön tekeminen on muuttanut johtamisen perinteisiä käytänteitä, mikä panee organisaatiot panostamaan työhyvinvointiinsa yhä enemmän. Teoriaosan antia käytettiin apuna laadittaessa kyselylomakkeen kysymyksiä. Empiirisen osan myötä analysoitiin laaditun kyselylomakkeen sisältöä ja yksittäisiä kysymyksiä sekä pyrittiin antamaan kyselylomaketta käyttävälle yritykselle vinkkejä ja välineitä tulosten analysointiin. Analyysin tarkoituksena oli antaa yritykselle keinoja tulkita henkilöstön työhyvinvointia ja heidän käsitystään etäjohtamisen tilasta.
Opinnäytteen tutkimusmenetelmänä toimi pääasiassa kvalitatiivinen tutkimusote, joka toteutettiin analysoimalla kyselylomakkeen kysymyksiä ja miettimällä niiden kytköstä opinnäytteen teoriaosaan. Kyselylomaketta käyttävä yritys voisi kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän kautta hyödyntää tuloksia, kvalitatiivista metodia täydentävästi käyttämällä. Kyselylomakkeen analysoinnin kautta selvisi, että työhyvinvointia ja etäjohtamisen tilaa kartoittavaa kyselylomaketta käyttämällä yritys voisi yhdessä henkilöstönsä kanssa saada käsitystä työhyvinvoinnista ja etäjohtamisen tilasta, huomata kehityskohteita, jalostaa positiivisia asioita sekä alkaa kehittää yhdessä toimintaa ja laatia työhyvinvointisuunnitelmaa.