Aurinkopaneelit ja kestävän ympäristörakentamisen tavoitteet
Jensen, Maija (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913175
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia moninäkökulmaisesti kestävää ympäristörakentamista ja aurinkosähkön tuottoa rakennetussa ympäristössä. Aihe on ajankohtainen, koska vihreää siirtymää halutaan vauhdittaa niin uusiutuvan energian kuin vihreän infrastruktuurin lisäämisellä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Tutkimuskysymys kuului: miten kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli (KESY) toteutuu kaupunkisuunnittelussa koskien aurinkosähköä sekä aurinkosähkön markkinoinnissa, myynnissä ja tilaamisessa? Tutkimuskysymystä ajatellen kestävän ympäristörakentamisen toimintamallista valittiin keskeisimmiksi teemoiksi olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen, rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla, pienilmaston parantaminen kaupunkiympäristössä viitaten kaupunkisaarekeilmiöön sekä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen viitaten etenkin kaupunkikuvaan. Mielenkiintoisia kysymyksiä olivat muun muassa millaisena haastateltavat näkevät vihreän infrastruktuurin merkityksen rakennetussa ympäristössä ja miten he näkevät sen, että kasvillisuutta säilytetään tai jopa lisätään kaupunkisaarekeilmiön ja energiankäytön vähentämiseksi ja toisaalta poistetaan aurinkopaneelien varjostuksen välttämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Kaupunkisuunnittelunäkökulmaa edusti Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti ja puunkaatoluvista vastaava hortonomi rakennusvalvonnasta. Aurinkosähkön markkinointia ja myyntiä edusti aurinkosähköä myyvän yrityksen myyntipäällikkö sekä tilaamista energianeuvoja taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien edunvalvoja Kiinteistöliitto ry:stä.
Tulokset osoittivat, että haastateltavat näkivät eri lailla olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämisen. Energianeuvoja ja myyntipäällikkö näkivät, että puut tulee poistaa aurinkopaneelien tieltä, kun taas kaavoitusarkkitehti ja hortonomi olivat sitä mieltä, että paneeleja tulisi asentaa kasvillisuuden ehdoilla. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että puut varjostavat ja viilentävät ja että kasvillisuuden avulla voidaan vähentää rakennusten energiankäyttöä. Priorisoinnit kasvillisuuden ja tekniikan välillä kuitenkin vaihtelivat sekä arviot siitä, kuinka paljon kasvillisuus vaikuttaa rakennusten energiankäyttöön. Kaikki haastateltavat kokivat, että aurinkopaneelit katoilla eivät vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Aurinkosähkö uusiutuvan energian muotona tukee ilmastonmuutoksen hillintää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta jos kaadamme puita paneelien tieltä, saatamme aiheuttaa haittaa luonnon ihmiselle tarjoamille ekosysteemipalveluille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että viheralan osaajia tarvitaan mukaan keskusteluun ja toteutukseen koskien uusiutuvaa energiaa ja kestävän energiamaiseman luomista. The aim of this thesis was to investigate sustainable landscape construction from multiple perspectives and the production of solar electricity in the built environment. The topic is current because green transition’s need to increase both renewable energy and green infrastructure. Häme University of Applied Sciences (HAMK) was the client of the thesis.
The research question was how sustainable landscape construction framework (KESY) is realized in urban planning regarding solar electricity and in the marketing, sales and ordering of solar electricity? Considering the research question, the most central themes of the sustainable development operating model were the preservation of existing vegetation, the reduction of energy use in buildings with the help of vegetation, the improvement of the microclimate in the urban environment, referring to the urban island phenomenon, and the promotion of physical, mental, and social well-being, especially referring to the cityscape. Interesting questions were for example, how the interviewees see the importance of green infrastructure in the built environment and how they see that vegetation is preserved or even added to reduce the urban island phenomenon and energy use, and on the other hand removed to avoid the shading of solar panels. The research material was collected through thematic interviews. The urban planning perspective was represented by the city of Turku's zoning architect and building control horticulturist, solar electricity marketing and sales from the sales manager of a solar panel company, and the perspective of housing associations and other property owners, Kiinteistöliitto ry.
The results showed that the interviewees saw the preservation of the existing vegetation in different ways. The energy consultant and the sales manager saw that the trees should be removed from the path of the solar panels, while the planning architect and the horticulturist were of the opinion that the panels should be installed according to existing vegetation. All the interviewees were of the opinion that trees provide shade and cooling and that with the help of vegetation, the energy consumption of buildings can be reduced. However, the prioritizations between vegetation and technology varied, as did the estimates of how much vegetation affects the energy use of buildings. All the interviewees felt that the solar panels on the roofs do not significantly affect the cityscape. Solar electricity, as a form of renewable energy, supports the mitigation of climate change by reducing the use of fossil fuels, but if we cut down trees in the way of the panels, we may cause harm to the ecosystem services that nature offers to humans and to biodiversity. As a conclusion, it can be stated that experts in the green sector are needed to participate in the discussion and implementation regarding renewable energy and the creation of a sustainable energy landscape.
Tutkimuskysymys kuului: miten kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli (KESY) toteutuu kaupunkisuunnittelussa koskien aurinkosähköä sekä aurinkosähkön markkinoinnissa, myynnissä ja tilaamisessa? Tutkimuskysymystä ajatellen kestävän ympäristörakentamisen toimintamallista valittiin keskeisimmiksi teemoiksi olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen, rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla, pienilmaston parantaminen kaupunkiympäristössä viitaten kaupunkisaarekeilmiöön sekä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen viitaten etenkin kaupunkikuvaan. Mielenkiintoisia kysymyksiä olivat muun muassa millaisena haastateltavat näkevät vihreän infrastruktuurin merkityksen rakennetussa ympäristössä ja miten he näkevät sen, että kasvillisuutta säilytetään tai jopa lisätään kaupunkisaarekeilmiön ja energiankäytön vähentämiseksi ja toisaalta poistetaan aurinkopaneelien varjostuksen välttämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Kaupunkisuunnittelunäkökulmaa edusti Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti ja puunkaatoluvista vastaava hortonomi rakennusvalvonnasta. Aurinkosähkön markkinointia ja myyntiä edusti aurinkosähköä myyvän yrityksen myyntipäällikkö sekä tilaamista energianeuvoja taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien edunvalvoja Kiinteistöliitto ry:stä.
Tulokset osoittivat, että haastateltavat näkivät eri lailla olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämisen. Energianeuvoja ja myyntipäällikkö näkivät, että puut tulee poistaa aurinkopaneelien tieltä, kun taas kaavoitusarkkitehti ja hortonomi olivat sitä mieltä, että paneeleja tulisi asentaa kasvillisuuden ehdoilla. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että puut varjostavat ja viilentävät ja että kasvillisuuden avulla voidaan vähentää rakennusten energiankäyttöä. Priorisoinnit kasvillisuuden ja tekniikan välillä kuitenkin vaihtelivat sekä arviot siitä, kuinka paljon kasvillisuus vaikuttaa rakennusten energiankäyttöön. Kaikki haastateltavat kokivat, että aurinkopaneelit katoilla eivät vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Aurinkosähkö uusiutuvan energian muotona tukee ilmastonmuutoksen hillintää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta jos kaadamme puita paneelien tieltä, saatamme aiheuttaa haittaa luonnon ihmiselle tarjoamille ekosysteemipalveluille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että viheralan osaajia tarvitaan mukaan keskusteluun ja toteutukseen koskien uusiutuvaa energiaa ja kestävän energiamaiseman luomista.
The research question was how sustainable landscape construction framework (KESY) is realized in urban planning regarding solar electricity and in the marketing, sales and ordering of solar electricity? Considering the research question, the most central themes of the sustainable development operating model were the preservation of existing vegetation, the reduction of energy use in buildings with the help of vegetation, the improvement of the microclimate in the urban environment, referring to the urban island phenomenon, and the promotion of physical, mental, and social well-being, especially referring to the cityscape. Interesting questions were for example, how the interviewees see the importance of green infrastructure in the built environment and how they see that vegetation is preserved or even added to reduce the urban island phenomenon and energy use, and on the other hand removed to avoid the shading of solar panels. The research material was collected through thematic interviews. The urban planning perspective was represented by the city of Turku's zoning architect and building control horticulturist, solar electricity marketing and sales from the sales manager of a solar panel company, and the perspective of housing associations and other property owners, Kiinteistöliitto ry.
The results showed that the interviewees saw the preservation of the existing vegetation in different ways. The energy consultant and the sales manager saw that the trees should be removed from the path of the solar panels, while the planning architect and the horticulturist were of the opinion that the panels should be installed according to existing vegetation. All the interviewees were of the opinion that trees provide shade and cooling and that with the help of vegetation, the energy consumption of buildings can be reduced. However, the prioritizations between vegetation and technology varied, as did the estimates of how much vegetation affects the energy use of buildings. All the interviewees felt that the solar panels on the roofs do not significantly affect the cityscape. Solar electricity, as a form of renewable energy, supports the mitigation of climate change by reducing the use of fossil fuels, but if we cut down trees in the way of the panels, we may cause harm to the ecosystem services that nature offers to humans and to biodiversity. As a conclusion, it can be stated that experts in the green sector are needed to participate in the discussion and implementation regarding renewable energy and the creation of a sustainable energy landscape.