Henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen kasvavassa ravintola-alan organisaatiossa
Pitkänen, Piia (2024)
Pitkänen, Piia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114112
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsitteli henkilöstön sitoutumisen vahvistamista kasvavassa ravintola-alan organisaatiossa. Tutkimuksen taustalla oli tarve ymmärtää, kuinka työntekijöiden sitoutumista voidaan parantaa ja mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka siihen vaikuttavat. Työn lopullisena tavoitteena oli selvittää henkilöstön sitoutumisen tasoa, siihen liittyviä syitä ja lopulta esittää konkreettisia kehitysehdotuksia organisaation käyttöön. Tutkimus rajattiin käsittelemään affektiivista, jatkuvuus, normatiivista ja instrumentaalista sitoutumista, työn imua, sitoutumattomuutta ja sosiaalisen vaihdon teoriaa (SET).
Teoreettinen viitekehys pohjautui useisiin eri sitoutumisteorioihin ja malleihin, kuten Beckerin (1960) Side bet -teoriaan, Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin sitoutumismalliin ja Cohenin (2007) neljän komponentin malliin. Näitä teorioita käytettiin opinnäytetyössä selittämään sitoutumisen laajaa monitahoisuutta ja sen eri ulottuvuuksia. Teoreettinen viitekehys kuvasi myös, miten kyseiset teoriat ovat kehittyneet ajan myötä.
Opinnäytetyön lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kyselyiden ja teemahaastatteluiden avulla toimeksiantajaorganisaatiossa. Kyselyssä käytettiin pääasiassa Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin sitoutumismallia ja Cohenin (2007) instrumentaalista sitoutumista mukailevia mittareita. Haastatteluissa keskityttiin henkilöstön kokemuksiin, ajatuksiin ja näkemyksiin sitoutumisesta sekä siihen edistävästi ja heikentävästi vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että organisaation henkilöstö oli korkealla tasolla sitoutunutta, erityisesti affektiivinen sitoutuminen oli merkittävää. Tärkeimpiä sitoutumista edistäviä tekijöitä tutkimuksen mukaan olivat työn mielekkyys, yhteenkuuluvuus, esihenkilötyö, organisaation arvojen vastaavuus omiin ja työyhteisön tarjoama sosiaalinen tuki. Johtopäätöksenä esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia henkilöstökäytäntöjen parantamiseksi ja sitoutumisen lisäämiseksi. Näihin kuuluivat säännölliset palautekäytännöt, avoin ja läpinäkyvä kommunikaatio, sisäiset koulutukset, uudistetut palaverikäytännöt sekä esihenkilöiden jatkuva tuki ja läsnäolo. Opinnäytetyön tulosten avulla organisaatio voi ennestään lisätä henkilöstön sitoutumista ja näin edistää kokonaisvaltaista suorituskykyä ja menestystä.
Teoreettinen viitekehys pohjautui useisiin eri sitoutumisteorioihin ja malleihin, kuten Beckerin (1960) Side bet -teoriaan, Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin sitoutumismalliin ja Cohenin (2007) neljän komponentin malliin. Näitä teorioita käytettiin opinnäytetyössä selittämään sitoutumisen laajaa monitahoisuutta ja sen eri ulottuvuuksia. Teoreettinen viitekehys kuvasi myös, miten kyseiset teoriat ovat kehittyneet ajan myötä.
Opinnäytetyön lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kyselyiden ja teemahaastatteluiden avulla toimeksiantajaorganisaatiossa. Kyselyssä käytettiin pääasiassa Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin sitoutumismallia ja Cohenin (2007) instrumentaalista sitoutumista mukailevia mittareita. Haastatteluissa keskityttiin henkilöstön kokemuksiin, ajatuksiin ja näkemyksiin sitoutumisesta sekä siihen edistävästi ja heikentävästi vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että organisaation henkilöstö oli korkealla tasolla sitoutunutta, erityisesti affektiivinen sitoutuminen oli merkittävää. Tärkeimpiä sitoutumista edistäviä tekijöitä tutkimuksen mukaan olivat työn mielekkyys, yhteenkuuluvuus, esihenkilötyö, organisaation arvojen vastaavuus omiin ja työyhteisön tarjoama sosiaalinen tuki. Johtopäätöksenä esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia henkilöstökäytäntöjen parantamiseksi ja sitoutumisen lisäämiseksi. Näihin kuuluivat säännölliset palautekäytännöt, avoin ja läpinäkyvä kommunikaatio, sisäiset koulutukset, uudistetut palaverikäytännöt sekä esihenkilöiden jatkuva tuki ja läsnäolo. Opinnäytetyön tulosten avulla organisaatio voi ennestään lisätä henkilöstön sitoutumista ja näin edistää kokonaisvaltaista suorituskykyä ja menestystä.