Tuottavuuden parantaminen planeettapyörien pehmeässä koneistuksessa
Rastas, Henry (2024)
Rastas, Henry
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113955
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Flender Finland Oy. Toimeksiantajan haasteena oli alhainen työn tuottavuusprosentti planeettapyörien pehmeässä koneistusprosessissa. Tavoitteena oli havainnoida pehmeän koneistuksen nykytilaa ja löytää parannusehdotuksia tuottavuuden parantamiseksi. Työ oli rajattu kolmeen koneistussoluun, joissa valmistetaan planeettapyöriä. Jalostavaa aikaa havainnoitiin työn ohessa, mutta siihen liittyvät parannusehdotukset rajattiin työn ulkopuolelle. Vaadittavalle tuottavuudelle oli asetettu selkeät tavoitteet konsernitasolta, jolloin varmistettiin valmistusyksikön jatkuvuus ja kannattava liiketoiminta.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena, johon oli yhdistetty laadullisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuskysymykset määritettiin ja taustailmiönä tutkittiin tuottavuutta, Lean-filosofiaa ja muutoksen johtamista. Aineisto kerättiin yrityksen sisäisestä datasta, haastatteluista, kyselyllä, aivoriihellä, benchmarkingilla ja työntutkimuksella, joilla selvitettiin pehmeän koneistuksen nykytila ja arvioidut kehityskohteet. Aineiston analysoinnin jälkeen oli selvillä merkittävimmät alhaiseen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät ja tutkimuskysymyksiin oli saatu vastaukset.
Merkittävimmät alhaiseen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät olivat huono tuotostehokkuus ja tuotantoprosessin tehoton hyödyntäminen. Syinä näihin olivat tuotannossa esiintyneet runsaat häiriötunnit. Tuottavuuden nostamiseksi oli ehdotettu tuotostehokkuuden parantamista sisäisillä keinoilla ja prosessin vakioimisella, rakenteellisille muutoksille ei nähty tarvetta. Toimenpide-ehdotuksina saatiin muodostettua toimenpideohjeet prosessin vakioimiseksi ja asetteenvaihtoon käytetyn sisäisen vaihtoajan minimoimikseksi. Päivittäisjohtamisen työkalujen käyttöönottoa suositeltiin myös. Tulevaisuuden toimenpide-ehdotuksena ehdotettiin tekoälyn yhdistäminen tuotantoprosessin avustamiseksi konenäön eri sovellutuksilla ja tekoälyn käyttäminen datan analysoinnissa ja skenaarioiden mallintamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena, johon oli yhdistetty laadullisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuskysymykset määritettiin ja taustailmiönä tutkittiin tuottavuutta, Lean-filosofiaa ja muutoksen johtamista. Aineisto kerättiin yrityksen sisäisestä datasta, haastatteluista, kyselyllä, aivoriihellä, benchmarkingilla ja työntutkimuksella, joilla selvitettiin pehmeän koneistuksen nykytila ja arvioidut kehityskohteet. Aineiston analysoinnin jälkeen oli selvillä merkittävimmät alhaiseen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät ja tutkimuskysymyksiin oli saatu vastaukset.
Merkittävimmät alhaiseen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät olivat huono tuotostehokkuus ja tuotantoprosessin tehoton hyödyntäminen. Syinä näihin olivat tuotannossa esiintyneet runsaat häiriötunnit. Tuottavuuden nostamiseksi oli ehdotettu tuotostehokkuuden parantamista sisäisillä keinoilla ja prosessin vakioimisella, rakenteellisille muutoksille ei nähty tarvetta. Toimenpide-ehdotuksina saatiin muodostettua toimenpideohjeet prosessin vakioimiseksi ja asetteenvaihtoon käytetyn sisäisen vaihtoajan minimoimikseksi. Päivittäisjohtamisen työkalujen käyttöönottoa suositeltiin myös. Tulevaisuuden toimenpide-ehdotuksena ehdotettiin tekoälyn yhdistäminen tuotantoprosessin avustamiseksi konenäön eri sovellutuksilla ja tekoälyn käyttäminen datan analysoinnissa ja skenaarioiden mallintamisessa.