Työttömyyden diskurssit vuonna 2023

Abstract

Vuosi 2023 jää Suomen historiaan vuotena, jolloin hallitus teki suuria muutoksia työttömyysturvaan. Työttömyysturvaa heikennettiin monin tavoin esimerkiksi porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hallituksen muutokset osuivat tilanteeseen, jossa talous heikkeni ja esimerkiksi rakennusalalla esiintyi paljon lomautuksia ja yt-neuvotteluja. Hallituksen toimia on kritisoitu, että ne heikentävät ennestään vaikeassa tilanteessa olevien asemaa. Hallituksen toimet ovatkin herättäneet paljon vastustusta. Tästä syystä tässä opinnäytetyössä on analysoitu vuoden 2023 diskursseja työttömyydestä.

Työttömyyteen liittyy vahvoja stereotypioita siitä, että työttömät haluaisivat elää yhteiskunnan tuilla eivätkä haluaisikaan työllistyä. Toisaalta on paljon tutkimustietoa siitä, että työttömien työmotivaatio on jopa korkeampi kuin työllisten. Pitkäaikainen työttömyys merkitsee usein myös taloudellista ahdinkoa, minkä takia stereotypia yhteiskunnan tuilla elävästä työttömästä on usein väärä. Toisaalta on myös niitä työttömiä, jotka ovat kannustinloukossa ja joiden ei kannata ottaa työtä vastaan.

Tässä opinnäytetyössä on analysoitu 38 artikkelia diskurssianalyysilla. Artikkeleita on poimittu Helsingin Sanomien, Ylen ja MTV:n verkkosivuilta. Tutkimukseen on otettu mukaan uutisia, mielipiteitä, kolumni ja pääkirjoitus. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajautunut työttömyyslukuja koskeva uutisointi sekä lomautuksista kertovat uutiset, koska nämä eivät lisää informaatiota siitä, miten työttömyyteen ja työttömiin suhtaudutaan mediassa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Diskurssianalyysi on väljä teoreettinen viitekehys, eikä tarkka tietty metodologia. Tästä syystä tutkijan omalla taustalla on merkitystä lopputulosten kannalta.

Tässä opinnäytetyössä löytyi neljä diskurssia työttömyydestä: toivosta luopuminen, yhteiskunnan elättämä, uhri sekä yhteiskunnan kaltoinkohtelema. Vallalla oleva diskurssi oli yhteiskunnan kaltoinkohtelema, mikä poikkeaa selvästi aiemmista tutkimuksista. Aiemmissa tutkimuksissa työtön on nähty vätyksenä tai huollettavana uhrina, joka ei halua tai kykene löytämään töitä.

Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, jääkö diskurssi yhteiskunnan kaltoinkohtelusta vain väliaikaiseksi, hallituksen toimia vastustavaksi diskurssiksi ja miten diskurssit muuttuvat, kun hallituksen toimenpiteet tulevat voimaan.