Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluiden varahenkilöstön kokemana
Pänkäläinen, Satu; Rainio, Marika (2024)
Pänkäläinen, Satu
Rainio, Marika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214372
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin kokonaisuuden muodostavat työ ja sen mielekkyys, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Työnantaja ja esihenkilö ovat avainasemassa työhyvinvoinnin turvaamisessa. Työntekijällä on kuitenkin vastuu omasta työhyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluiden varahenkilöstön tämänhetkistä työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tilaa. Tarkoituksena oli selvittää asumispalveluiden varahenkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa esihenkilötasolle niistä tekijöistä, joita vahvistamalla ja toistamalla työhyvinvointi ja työtyytyväisyys voisi pysyä jatkossakin hyvällä tasolla. Tavoitteena oli myös tuoda esiin mahdollisia haasteita, joita korjaamalla ja poistamalla voitaisiin vaikuttaa työhyvinvointia edistävästi.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin anonyymin Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 95 Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevälle asumispalveluiden varahenkilölle, kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Kysely sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset kvantifioitiin.
Varahenkilöstö koki työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden varsin hyvänä. Tutkimuksessa tuli ilmi useita eri tekijöitä, jotka tukevat ja heikentävät koettua työhyvinvointia. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, työtiimi, työn vaihtuvuus ja joustavuus koettiin merkittävinä työtä tukevina tekijöinä. Heikentäviä tekijöinä olivat erilaiset toimintatavat työyksiköissä, muistamisen paljous, vaikuttamisen vaikeus ja yksiköiden haasteet, jotka heijastuivat varahenkilöihin. Kehitettävää löytyi johtamisessa, tiedonkulussa, osallisuudessa, työkyvyn huomioimisessa, varahenkilöstön osaamisen hyödyntämisessä ja henkilöstökokemuskyselyiden kehittämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluiden varahenkilöstön tämänhetkistä työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tilaa. Tarkoituksena oli selvittää asumispalveluiden varahenkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa esihenkilötasolle niistä tekijöistä, joita vahvistamalla ja toistamalla työhyvinvointi ja työtyytyväisyys voisi pysyä jatkossakin hyvällä tasolla. Tavoitteena oli myös tuoda esiin mahdollisia haasteita, joita korjaamalla ja poistamalla voitaisiin vaikuttaa työhyvinvointia edistävästi.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin anonyymin Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 95 Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevälle asumispalveluiden varahenkilölle, kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Kysely sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset kvantifioitiin.
Varahenkilöstö koki työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden varsin hyvänä. Tutkimuksessa tuli ilmi useita eri tekijöitä, jotka tukevat ja heikentävät koettua työhyvinvointia. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, työtiimi, työn vaihtuvuus ja joustavuus koettiin merkittävinä työtä tukevina tekijöinä. Heikentäviä tekijöinä olivat erilaiset toimintatavat työyksiköissä, muistamisen paljous, vaikuttamisen vaikeus ja yksiköiden haasteet, jotka heijastuivat varahenkilöihin. Kehitettävää löytyi johtamisessa, tiedonkulussa, osallisuudessa, työkyvyn huomioimisessa, varahenkilöstön osaamisen hyödyntämisessä ja henkilöstökokemuskyselyiden kehittämisessä.