Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen palveluasumisessa
Kumin, Erica; Rekilä, Mia (2024)
Kumin, Erica
Rekilä, Mia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214346
Tiivistelmä
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen oikeutta määrätä itse omista asioistaan, minkä pohja ulottuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä kansalliseen lainsäädäntöön. Ihmisten mieltymyksiä tulee kuunnella, ihmisarvoa kunnioittaa ja hyvinvointia edistää. Entä miten itsemääräämisoikeus lopulta toteutuu ihmisten keskuudessa, joiden itsemääräämiskyky on alentunut ja jotka elävät muiden ihmisten avun ja tuen varassa? Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista palveluasumisessa. Työn tavoitteena on koota tietoa ja lisätä tietoisuutta kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta palveluasumisessa. Opinnäytetyön aihe valikoitui aiheen tärkeyden ja kiinnostavuuden pohjalta. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto pohjautuu 10 tieteelliseen tutkimukseen, joissa aihetta käsiteltiin sekä työntekijöiden että itse kehitysvammaisten näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksia alettiin käymään läpi itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta vahvistavien ja heikentävien tekijöiden pohjalta. Huomattiin, että itsemääräämisoikeutta vahvistavat hyvä vuorovaikutus, myönteiset asenteet, tuettu päätöksenteko, kehitysvammaisten vaikutus- ja päätäntävallan lisääminen sekä lainsäädäntö. Heikentäviä tekijöitä olivat rajoitustoimenpiteiden toteuttaminen, kehitysvammaisten huomiotta jättäminen, tietoinen halu rajata itsemääräämisoikeutta sekä henkilökunnan huono lähestyminen työhönsä. Kehitysvammaisten osallisuutta vahvistavat vuorostaan toimintaan osallistuminen, sosiaaliset suhteet, fyysisten ominaisuuksien huomioonottaminen ja päätöksentekoon osallistuttaminen. Heikentäviä tekijöitä olivat haasteet vaikuttamisessa, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, huomiotta jääminen ja päätösvallan vähyys.
Tutkimukseen etsittäessä aineistoja kehitysvammaisten näkökulmasta aineistoja löytyi hyvin vähän. Jatkotutkimusehdotuksesi nousi siis tutkimuksien tekeminen kehitysvammaisten näkökulmasta. Työntekijöillä on aina omat näkemyksensä, mutta mikä on kehitysvammaisten näkemys itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.
Opinnäytetyön tuloksia alettiin käymään läpi itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta vahvistavien ja heikentävien tekijöiden pohjalta. Huomattiin, että itsemääräämisoikeutta vahvistavat hyvä vuorovaikutus, myönteiset asenteet, tuettu päätöksenteko, kehitysvammaisten vaikutus- ja päätäntävallan lisääminen sekä lainsäädäntö. Heikentäviä tekijöitä olivat rajoitustoimenpiteiden toteuttaminen, kehitysvammaisten huomiotta jättäminen, tietoinen halu rajata itsemääräämisoikeutta sekä henkilökunnan huono lähestyminen työhönsä. Kehitysvammaisten osallisuutta vahvistavat vuorostaan toimintaan osallistuminen, sosiaaliset suhteet, fyysisten ominaisuuksien huomioonottaminen ja päätöksentekoon osallistuttaminen. Heikentäviä tekijöitä olivat haasteet vaikuttamisessa, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, huomiotta jääminen ja päätösvallan vähyys.
Tutkimukseen etsittäessä aineistoja kehitysvammaisten näkökulmasta aineistoja löytyi hyvin vähän. Jatkotutkimusehdotuksesi nousi siis tutkimuksien tekeminen kehitysvammaisten näkökulmasta. Työntekijöillä on aina omat näkemyksensä, mutta mikä on kehitysvammaisten näkemys itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.