Yrittäjyyskasvatuksen nykytila ja tulevaisuuden näkymät suomalaisissa osuuskunnissa
Maijala, Miia (2014)
Maijala, Miia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820471
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää suomalaisten osuuskuntien harjoittaman yrittäjyys-kasvatuksen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Tutkimuksessa kartoitettiin, tekevätkö osuuskunnat yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja jos tekevät, millä tavoin yhteistyötä toteutetaan. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Pellervo-Seuralle ja YVI-hankkeelle.
Tutkimuksessa haastateltiin 11 osuuskuntayrityksen toimitusjohtajaa tai hallituksen puheenjohtajaa käyttäen tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastateltavat yritykset valittiin eri puolilta Suomea, ja osallistujiin pyrittiin saamaan mahdollisimman monen liikevaihto-luokan ja toimialan edustajia, jotta saataisiin kattavampi näkemys suomalaisista osuuskunnista ja niiden harjoittamasta yrittäjyyskasvatuksesta. Kaikki haastatelluista osuuskunnista tekivät yritys-oppilaitosyhteistyötä, joten jatkokysymyksin selvitettiin, minkä oppilaitosten kanssa yhteistyötä tehdään, minkälaista yhteistyö on ollut käytännössä ja miten yritykset ovat sen kokeneet. Koska tutkimuksen rajauksena oli nimenomaan osuuskuntamuotoiset yritykset, selvitettiin myös, oliko yhteistyön tekemisen motivaatio jollain tavalla sidoksissa osuuskuntien arvopohjaisuuteen.
Enemmistö osuuskunnista totesi yritys-oppilaitosyhteistyön parantavan heidän yrityksensä positiivista näkyvyyttä ja imagoa. 40% käytti yhteistyötä olennaisena kanavana rekrytoinneissaan. Moni osuuskunta toi esiin huolensa siitä, ettei opetuksen sisällöissä ole tarpeeksi ajankohtaista työelämätietoutta ja koki voivansa vaikuttaa siihen oppilaitosyhteistyön kautta. Myös oppilaitosten ja nuorten harrastustoiminnan taloudellinen tai materiaalinen sponsorointi oli olennainen osa monen yrityksen toimintaa. 70% vastan-neista koki, että osuustoiminta-aatetta tulisi tuoda tutuksi myös nuorille, sillä he kokivat, että osuustoiminnalle on kasvava tarve nykyajan yhteiskunnassa ja että siitä ei tiedetä tarpeeksi. Kuitenkin vain 20% esitteli yrityksensä osuustoiminnallisuutta tehdessään yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Oppilaitosyhteistyön tekeminen koettiin kautta linjan hyvin tärkeäksi ja se oli monelle osuuskunnalle myös luontainen tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Moni osuuskunta mainitsi perustehtäväkseen huolehtia jäsentensä ja ympäröivän yhteisön hyvinvoinnista ja nuoriin kohdistuva toiminta koettiin olennaiseksi osaksi vaikuttaa tähän. Enemmistö osuuskunnista koki yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen kuitenkin haastavaksi. Yleisin syy oli ajan ja resurssien puute. Myös valmiita malleja, toimintatapoja ja asiaan nimettyjä yhteyshenkilöitä toivottiin. Oppilaitosten vuosikello ja tarpeet eivät usein kohtaa yritysten tarpeita, minkä kehittämiseen tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä.
Tutkimuksessa haastateltiin 11 osuuskuntayrityksen toimitusjohtajaa tai hallituksen puheenjohtajaa käyttäen tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastateltavat yritykset valittiin eri puolilta Suomea, ja osallistujiin pyrittiin saamaan mahdollisimman monen liikevaihto-luokan ja toimialan edustajia, jotta saataisiin kattavampi näkemys suomalaisista osuuskunnista ja niiden harjoittamasta yrittäjyyskasvatuksesta. Kaikki haastatelluista osuuskunnista tekivät yritys-oppilaitosyhteistyötä, joten jatkokysymyksin selvitettiin, minkä oppilaitosten kanssa yhteistyötä tehdään, minkälaista yhteistyö on ollut käytännössä ja miten yritykset ovat sen kokeneet. Koska tutkimuksen rajauksena oli nimenomaan osuuskuntamuotoiset yritykset, selvitettiin myös, oliko yhteistyön tekemisen motivaatio jollain tavalla sidoksissa osuuskuntien arvopohjaisuuteen.
Enemmistö osuuskunnista totesi yritys-oppilaitosyhteistyön parantavan heidän yrityksensä positiivista näkyvyyttä ja imagoa. 40% käytti yhteistyötä olennaisena kanavana rekrytoinneissaan. Moni osuuskunta toi esiin huolensa siitä, ettei opetuksen sisällöissä ole tarpeeksi ajankohtaista työelämätietoutta ja koki voivansa vaikuttaa siihen oppilaitosyhteistyön kautta. Myös oppilaitosten ja nuorten harrastustoiminnan taloudellinen tai materiaalinen sponsorointi oli olennainen osa monen yrityksen toimintaa. 70% vastan-neista koki, että osuustoiminta-aatetta tulisi tuoda tutuksi myös nuorille, sillä he kokivat, että osuustoiminnalle on kasvava tarve nykyajan yhteiskunnassa ja että siitä ei tiedetä tarpeeksi. Kuitenkin vain 20% esitteli yrityksensä osuustoiminnallisuutta tehdessään yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Oppilaitosyhteistyön tekeminen koettiin kautta linjan hyvin tärkeäksi ja se oli monelle osuuskunnalle myös luontainen tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Moni osuuskunta mainitsi perustehtäväkseen huolehtia jäsentensä ja ympäröivän yhteisön hyvinvoinnista ja nuoriin kohdistuva toiminta koettiin olennaiseksi osaksi vaikuttaa tähän. Enemmistö osuuskunnista koki yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen kuitenkin haastavaksi. Yleisin syy oli ajan ja resurssien puute. Myös valmiita malleja, toimintatapoja ja asiaan nimettyjä yhteyshenkilöitä toivottiin. Oppilaitosten vuosikello ja tarpeet eivät usein kohtaa yritysten tarpeita, minkä kehittämiseen tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä.