Arviointi ja palautejärjestelmä ohjelmistokehittäjille
Kilpirinne, Otto (2024)
Kilpirinne, Otto
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214418
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadittu toimeksiantona ohjelmistokehitysyritys Fisplaylle, joka pyrkii vastaamaan kasvavaan tarpeeseen kehittää menetelmiä ohjelmistokehittäjien taitojen arviointiin ja seurantaan nopeasti muuttuvassa työympäristössä. Työn keskeiset käsitteet ja teoriat liittyvät ohjelmistokehityksen, taitojen arvioinnin sekä ammatillisen kehityksen ympärille, tunnistaen alalla vallitsevan tarpeen jatkuvalle oppimiselle ja osaamisen päivittämiselle.
Opinnäytetyö on toteutettu analysoimalla kerättyä aineistoa, joka koostuu
ohjelmistokehittäjien itsearvioinneista, yrityksen käyttämästä teknologiadatasta ja henkilöstöhallinnon tarjoamasta tiedosta. Aineisto on kerätty yhteistyössä yrityksen kanssa, ja sen avulla on kehitetty monipuolisia metodeja kehittäjien osaamisen tarkastelemiseen ja kehittämiseen. Tutkimusmenetelminä ovat olleet kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi, jotka on toteutettu käyttäen kyselyitä sekä ohjelmistotyökalujen logiikan tarkastelua. Tulokset osoittavat, että kehitetyt menetelmät tarjoavat tehokkaita tapoja seurata ja edistää ohjelmistokehittäjien ammatillista kasvua. Ne tarjoavat työkaluja henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistamiseen, kehityskohteiden kartoittamiseen, yksilöllisten kehityssuunnitelmien rakentamiseen sekä resursoinnin kohdentamiseen. Opinnäytetyön puitteissa kehitetyt mallit ja työkalut voivat toimia perustana jatkokehitykselle ja laajemmalle soveltamiselle työelämässä.
Johtopäätöksissä korostetaan, että opinnäytetyön tulokset tarjoavat arvokkaita resursseja organisaatioiden henkilöstön kehityksen tukemiseen. Työelämä hyötyy erityisesti kehittäjien osaamisen systemaattisesta seurannasta ja kehityksestä, mikä mahdollistaa strategiset päätökset koulutusresurssien kohdentamiseksi. Tulevaisuudessa tulisi laajentaa tutkimusta ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnin ja motivaation vaikutuksesta heidän ammatilliseen kehitykseensä, jotta voidaan luoda kokonaisvaltaisempia kehitysmalleja.
Opinnäytetyö on toteutettu analysoimalla kerättyä aineistoa, joka koostuu
ohjelmistokehittäjien itsearvioinneista, yrityksen käyttämästä teknologiadatasta ja henkilöstöhallinnon tarjoamasta tiedosta. Aineisto on kerätty yhteistyössä yrityksen kanssa, ja sen avulla on kehitetty monipuolisia metodeja kehittäjien osaamisen tarkastelemiseen ja kehittämiseen. Tutkimusmenetelminä ovat olleet kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi, jotka on toteutettu käyttäen kyselyitä sekä ohjelmistotyökalujen logiikan tarkastelua. Tulokset osoittavat, että kehitetyt menetelmät tarjoavat tehokkaita tapoja seurata ja edistää ohjelmistokehittäjien ammatillista kasvua. Ne tarjoavat työkaluja henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistamiseen, kehityskohteiden kartoittamiseen, yksilöllisten kehityssuunnitelmien rakentamiseen sekä resursoinnin kohdentamiseen. Opinnäytetyön puitteissa kehitetyt mallit ja työkalut voivat toimia perustana jatkokehitykselle ja laajemmalle soveltamiselle työelämässä.
Johtopäätöksissä korostetaan, että opinnäytetyön tulokset tarjoavat arvokkaita resursseja organisaatioiden henkilöstön kehityksen tukemiseen. Työelämä hyötyy erityisesti kehittäjien osaamisen systemaattisesta seurannasta ja kehityksestä, mikä mahdollistaa strategiset päätökset koulutusresurssien kohdentamiseksi. Tulevaisuudessa tulisi laajentaa tutkimusta ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnin ja motivaation vaikutuksesta heidän ammatilliseen kehitykseensä, jotta voidaan luoda kokonaisvaltaisempia kehitysmalleja.