Kuitukankaiden hydrofobisointi pilotkoneella
Nordström, Kirsikka (2024)
Nordström, Kirsikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214412
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) yhteistyössä SUSTAFIT-tutkimushankeen kanssa. SUSTAFIT-hankkeen tavoitteena on lisätä kuitukankaiden kestävän kehityksen mukaista käyttöä. Työssä tutkittiin kuitukankaan käyttäytymistä ja hydrofobisointia pilotkoneella.
Työn tarkoituksena oli selvittää, parantaako päällysteenä käytetyn AKD-dispersion viskositeetin nosto hydrofobisointitulosta kuitukankaalla. Kuitukankaan soveltuvuutta pilotkoneelle testattiin ensin arkkipäällystyksessä, jossa 50 g/m2 hydrofiilisia viskoosikuituarkkeja päällystettiin AKD-dispersiolla. CMC-liuosta lisäämällä AKD:n viskositeetti saatiin nostettua 42 mPas:ista 1200 mPas:iin. Viskositeetin nosto vähensi päällysteen impregnoitumista kuitukankaaseen, mutta ei poistanut sitä kokonaan. Lisäksi kuitukangasarkkeja koetettiin märkähajottaa ja kalanteroida, mutta näissä kuitukankaan toimivuutta ei saatu lisättyä.
Työn pilotkokeet suoritettiin applikoimalla paksunnettu Kemiran AKD-dispersio pilotkoneella SharpCellin ilmarainatun kuitukankaan pintaan. Pilotkoneen ajoparametrejä muutettiin parhaan päällystystuloksen saavuttamiseksi. Kuitukangasnäytteitä analysoitiin TAMKin paperilaboratoriossa, jossa niistä mitattiin yleis-, lujuus- ja pintaominaisuuksia. Päällysteen lisäys nosti kuitukankaan vetolujuutta ja puhkaisulujuutta. Repäisylujuuteen sekä vesi- ja öljyabsorptioon päällyste vaikutti laskevasti.
Tulokset osoittavat, että kuitukankaan hydrofobisointi pilotkoneella on mahdollista. Koeajoissa esiintyi kuitenkin runsaasti radan katkeamisia, jolloin päällystetty kuitukangasmäärä jäi vähäiseksi. Lisäksi päällyste impregnoitui edelleen kuitukankaaseen eikä pilotkoneen kuivauskapasiteetti riittänyt sen kuivaamiseen. Pilotkone ei siten tällä yhdistelmällä sovellu käytettäväksi kuitukankaalle. Tutkimusta voi jatkaa käyttämällä joko tiheämpää tai eri menetelmillä valmistettuja kuitukankaita.
Työn tarkoituksena oli selvittää, parantaako päällysteenä käytetyn AKD-dispersion viskositeetin nosto hydrofobisointitulosta kuitukankaalla. Kuitukankaan soveltuvuutta pilotkoneelle testattiin ensin arkkipäällystyksessä, jossa 50 g/m2 hydrofiilisia viskoosikuituarkkeja päällystettiin AKD-dispersiolla. CMC-liuosta lisäämällä AKD:n viskositeetti saatiin nostettua 42 mPas:ista 1200 mPas:iin. Viskositeetin nosto vähensi päällysteen impregnoitumista kuitukankaaseen, mutta ei poistanut sitä kokonaan. Lisäksi kuitukangasarkkeja koetettiin märkähajottaa ja kalanteroida, mutta näissä kuitukankaan toimivuutta ei saatu lisättyä.
Työn pilotkokeet suoritettiin applikoimalla paksunnettu Kemiran AKD-dispersio pilotkoneella SharpCellin ilmarainatun kuitukankaan pintaan. Pilotkoneen ajoparametrejä muutettiin parhaan päällystystuloksen saavuttamiseksi. Kuitukangasnäytteitä analysoitiin TAMKin paperilaboratoriossa, jossa niistä mitattiin yleis-, lujuus- ja pintaominaisuuksia. Päällysteen lisäys nosti kuitukankaan vetolujuutta ja puhkaisulujuutta. Repäisylujuuteen sekä vesi- ja öljyabsorptioon päällyste vaikutti laskevasti.
Tulokset osoittavat, että kuitukankaan hydrofobisointi pilotkoneella on mahdollista. Koeajoissa esiintyi kuitenkin runsaasti radan katkeamisia, jolloin päällystetty kuitukangasmäärä jäi vähäiseksi. Lisäksi päällyste impregnoitui edelleen kuitukankaaseen eikä pilotkoneen kuivauskapasiteetti riittänyt sen kuivaamiseen. Pilotkone ei siten tällä yhdistelmällä sovellu käytettäväksi kuitukankaalle. Tutkimusta voi jatkaa käyttämällä joko tiheämpää tai eri menetelmillä valmistettuja kuitukankaita.