Korkojen nousun vaikutukset asuntovelallisten kulutuskäyttäytymiseen vuosina 2022–2024
Janhonen, Kiia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214453
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaisia vaikutuksia vuosien 2022–2024 korkotason nousulla on ollut asuntovelallisten kulutustottumuksiin. Inflaatio ja korkojen nousu vaikuttaa lähes kaikkiin henkilöihin, joilla on asuntolainaa. Vuoden 2023 marraskuussa suomen asuntolainakannan keskikorko oli yli 4% kun aikaisemmin asuntolainojen korko on ollut lähellä nollaa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten asuntovelalliset ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan ja lainojaan sopeutuakseen muuttuneeseen korkotasoon.
Opinnäytetyön teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa käsitellään aiheelle oleellisia käsitteitä ja ilmiöitä, kuten asuntolaina, luotonanto, lyhennystavat, viitekorot ja lainamuutokset. Tavoitteena on luoda lukijalle käsitys asuntolainoista, korkojen nousun vaikutuksista eri lainojen lyhennystapoihin. Tämä luku käy läpi myös lainamuutokset, joita velallinen voi tehdä sopeutuakseen korkojen nousuun. Toinen teoriaosuuden luku käsittelee inflaatiota yleisesti, sekä syitä nykyisen inflaation taustalla. Luvun tavoitteena on kertoa lukijalle mistä nykyinen korkojen nousu johtuu. Luvussa käydään läpi korkojen nousua kuluttajien näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena, sillä sen avulla haluttiin saada vastauksia tutkimusongelmaan ja löytää mahdollisia korrelaatioita eri muuttujien välillä. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, johon kerättiin vastauksia kaikilta kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä.
Tutkimuksen tulosten perusteella nuorimmat vastaajat ovat kokeneet korkojen nousun vaikuttaneen kuukausittaisiin lainanhoitomenoihinsa, harrastuksiin, kauppaostoksiin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin vanhempia vastaajia enemmän. Muissa ikäryhmissä vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Tutkimuksen perusteella harva kokee joutuneensa sopeutumaan totuttua alempaan elintasoon, mutta 64 % vastaajista kertoo kulutuksensa tehostuneen ja järkevöityneen korkojen nousun myötä. Kyselyn perusteella asuntovelalliset lykkäävät valinnaisia suurempia investointeja kuten remontteja, lomamatkoja tai uuden asunnon ostoa korkoennusteiden takia.
Tutkimuksessa havaittiin myös korrelaatiota asuntolainan määrän ja vastaajan iän välillä. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä suurempi määrä lainaa heillä on. Tässä yhteydessä havaittiin myös, että nuoremmat vastaajat kokevat korkojen nousun vaikuttaneen taloudelliseen stressiin vanhempia vastaajia enemmän.
Tutkimustulokset osoittavat, että asuntovelalliset ovat reagoineet kulutuksellaan korkojen nousuun hyvin eri tavoin heidän taustoistaan riippuen, mutta monilla korkojen nousu näkyy valinnoissa esimerkiksi ruokakaupassa, sekä suurempien kestokulutustuotteiden ostamisen lykkäämisenä.
Opinnäytetyön teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa käsitellään aiheelle oleellisia käsitteitä ja ilmiöitä, kuten asuntolaina, luotonanto, lyhennystavat, viitekorot ja lainamuutokset. Tavoitteena on luoda lukijalle käsitys asuntolainoista, korkojen nousun vaikutuksista eri lainojen lyhennystapoihin. Tämä luku käy läpi myös lainamuutokset, joita velallinen voi tehdä sopeutuakseen korkojen nousuun. Toinen teoriaosuuden luku käsittelee inflaatiota yleisesti, sekä syitä nykyisen inflaation taustalla. Luvun tavoitteena on kertoa lukijalle mistä nykyinen korkojen nousu johtuu. Luvussa käydään läpi korkojen nousua kuluttajien näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena, sillä sen avulla haluttiin saada vastauksia tutkimusongelmaan ja löytää mahdollisia korrelaatioita eri muuttujien välillä. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, johon kerättiin vastauksia kaikilta kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä.
Tutkimuksen tulosten perusteella nuorimmat vastaajat ovat kokeneet korkojen nousun vaikuttaneen kuukausittaisiin lainanhoitomenoihinsa, harrastuksiin, kauppaostoksiin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin vanhempia vastaajia enemmän. Muissa ikäryhmissä vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Tutkimuksen perusteella harva kokee joutuneensa sopeutumaan totuttua alempaan elintasoon, mutta 64 % vastaajista kertoo kulutuksensa tehostuneen ja järkevöityneen korkojen nousun myötä. Kyselyn perusteella asuntovelalliset lykkäävät valinnaisia suurempia investointeja kuten remontteja, lomamatkoja tai uuden asunnon ostoa korkoennusteiden takia.
Tutkimuksessa havaittiin myös korrelaatiota asuntolainan määrän ja vastaajan iän välillä. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä suurempi määrä lainaa heillä on. Tässä yhteydessä havaittiin myös, että nuoremmat vastaajat kokevat korkojen nousun vaikuttaneen taloudelliseen stressiin vanhempia vastaajia enemmän.
Tutkimustulokset osoittavat, että asuntovelalliset ovat reagoineet kulutuksellaan korkojen nousuun hyvin eri tavoin heidän taustoistaan riippuen, mutta monilla korkojen nousu näkyy valinnoissa esimerkiksi ruokakaupassa, sekä suurempien kestokulutustuotteiden ostamisen lykkäämisenä.