Kiertotalous ruokamatkailussa: toteuttaminen, mahdollisuudet ja haasteet

Abstract

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on kartoittaa, miten ruokamatkailutoimijoiden näkökulmasta kiertotaloutta voidaan toteuttaa ruokamatkailussa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Hungry for Finland -hankkeeseen kuuluva Urban & Local -hanke. Urban & Local -hanke on yhteistyöhanke, jossa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lisäksi mukana ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Perho Liiketalousopisto, Forum Virium ja Vantaan kaupunki. Hankkeen tavoitteena on luoda toimijaekosysteemi, joka edistää pääkaupunkiseudun lähiruoka- ja ravintola-alan TKI- ja liiketoimintaa.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään tutkimuksen keskeisiä aihealueita, joita ovat ruokamatkailu, kiertotalous sekä näihin vaikuttavat trendit ja muut muutostekijät. Ruokamatkailua voidaan kuvata matkailun tyypiksi, jossa ruoka nähdään osana matkailutuotetta ja matkailijan elämystä. Ruokamatkailuun liittyy myös elementtejä, kuten ruokatapahtumat, ruoan raaka-aineiden hankintaan liittyvät toimet ja ruokatuliaiset. Ruokamatkailusta syntyy positiivisten vaikutusten lisäksi myös negatiivisia vaikutuksia. Kiertotalouden ajatellaan olevan malli, jonka avulla voidaan samanaikaisesti vähentää negatiivisia vaikutuksia ja lisätä positiivisia. Kiertotalouden tarkoituksena on säilyttää raaka-aineet ja materiaalit mahdollisimman pitkään talouden käytössä. Kiertotalouden liiketoimintamallit synnyttävät yritykselle tuottoja, joiden aikaan saamiseksi tarvitaan aiempaa vähemmän resursseja.

Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Tutkimukseen haastateltiin 11 ruokamatkailutoimijaa, jotka kuuluvat ruokamatkailualan klusterin eri osa-alueisiin. Teemahaastatteluiden pääteemoina olivat yrityksen perustiedot, ruokamatkailu, kiertotalous osana liiketoimintaa ja ajatukset tulevaisuudesta. Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ruokamatkailutoimijat kuvailivat ruokamatkailua useimmiten matkustamiseksi, jossa kohde määräytyy tietyn ruokaelämyksen mukaan, ruoalla on keskeinen rooli matkaa suunnitellessa tai ruokaelämyksiä koetaan matkalla, jonka kohde on valittu muiden kuin ruokaan liittyvien tekijöiden takia. Ruokamatkailu nähtiin useimmiten ulkomaille suuntautuvaksi. Ruokamatkailutoimijat hyödyntävät erilaisia kiertotalouskäytäntöjä monipuolisesti. Eniten sovelletut kiertotalouskäytännöt liittyivät ruokahävikin minimoimiseen, kestäviin raaka-ainehankintoihin ja tarvikkeiden, kuten välineiden, koneiden, astioiden ja kalusteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntäminen on sen sijaan vielä vähäistä. Ihminen nähtiin suurimmaksi haasteeksi kiertotalouskäytäntöjen kasvulle. Haasteet liittyvät muun muassa arvoihin, asenteisiin ja luovuuden puutteeseen. Kiertotalouden mahdollisuuksina nimettiin positiiviset vaikutukset liiketoimintaan sekä luonnonvarojen säästäminen. Kiertotalousratkaisuiden kehittämisessä ja kiertotalouskäytäntöjen laajemmassa hyödyntämisessä nähtiin tarvetta kolmelle eri tasolle, jotka olivat julkiset toimijat, yhteiskunta ja moniin toimijoihin vaikuttavat yritykset, yksilöt sekä näiden kaikkien tahojen yhteistyö. Kiertotalouden ympärille tarvittaisiin lisää keskustelua ja konkreettisia esimerkkejä.