”Minun mielestä jokkainen päivä minkä se äiti ja laps tai isä ja laps on yhessä niin se kantaa.” : haastattelututkimus perhehoitajien kokemuksista lapsen ja vanhemman sijoittamisesta yhdessä perhehoitoon

Abstract

Perhehoitoa palvelumuotona on tutkittu varsin vähän. Tutkimustietoa lapsen ja vanhemman sijoittamisesta yhdessä perhehoitoon ei ole saatavilla ja kyseinen palvelumalli on myös heikosti tunnettu. Opinnäytetyössä tutkittiin perhehoitajien kokemuksia mielenterveys- ja päihdehaasteista kärsivän vanhemman ja hänen lapsensa sijoittamisesta yhdessä perhehoitoon. Työn tavoitteena oli tuoda esille perhehoitajien näkemyksiä palvelumallista, siihen liittyvistä höydyistä ja siitä, miten palvelumalli vertautuu perhehoitajien mielestä muihin tarjolla oleviin palveluihin.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta samassa perhehoitokodissa työskentelevää perhehoitajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja haastatteluissa käytettiin ennakkoon suunniteltua haastattelun teemarunkoa ja haastattelukysymyksiä. Teemarungon ja haastattelukysymysten suunnitellussa otettiin huomioon kiintymyssuhdeteoria sekä kuntoutuksen näkökulmasta Banduran sosiokognitiivinen teoria.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että perhehoito tarjoaa hyvät mahdollisuudet asiakkaan kuntoutumisen tavoitteiden saavuttamiselle elämänlaadun-, toiminta- ja työkyvyn sekä yhteiskunnallisen osallisuuden kohentamisessa. Perhehoidolla ympäristönä on merkittävä vaikutus asiakkaan kuntoutumisprosessissa. Perhehoidossa asiakas oppii muilta asukkailta ja perhehoitajilta positiivisia käyttäytymismalleja ja alkaa toistamaan uusia malleja omassa toiminnassaan. Perhehoidon voimavarakeskeinen ja asiakkaan kyvyt huomioiva ohjaus ja tuki auttavat asiakasta muuttamaan haitallisia uskomuksia itsestään sekä näkemään elämässään positiivisia mahdollisuuksia. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että perhehoitoon sijoittaminen edistää lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen kehittymistä ja auttaa suhdetta säilymään kiinteänä.

Koska perhehoitoa on tutkittu varsin vähän, lisätutkimusta tarvitaan monesta näkökulmasta. Lapsen ja vanhemman sijoittamisesta yhdessä perhehoitoon olisi hyödyllistä tutkia asiakkaiden, sijoittajien ja muiden perhehoitokotien näkemyksiä palvelumallista. Tutkimusten kautta saataisiin tietoa, onko kyseisellä palvelumallilla tarvetta, miten palvelu näyttäytyy verrattuna muihin tarjolla oleviin palveluihin ja onko palvelumallia mahdollista ja höydyllistä ottaa käyttöön laajemmalti.