Inflaatiolta suojautuminen: inflaatiosidonnaiset korkoinstrumentit
Puumalainen, Teemu (2024)
Puumalainen, Teemu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214611
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien roolia kiihtyneen inflaation aikana sijoittajan portfolion suojana. Tarkoituksena oli selvittää miten inflaatiosidonnaiset korkoinstrumentit toimivat, miten ne ovat suoriutuneet verrattuna muihin sijoituskohteisiin ja onko niiden suosio kasvanut. Tutkimuksen taustalla on maailmanlaajuisesti nousussa ollut inflaatio, joka on ollut seurausta globaalista taloudellisesta epävarmuudesta. Taloudellinen epävarmuus oli seurausta, kun Covid-19 pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttivat maailmatalouteen aiheuttaen merkittäviä häiriöitä energiamarkkinoilla, kansainvälisissä toimitusketjuissa ja raaka-aineiden saatavuudessa.
Tutkimusta tukee teoreettinen viitekehys, jonka ensimmäisessä osassa käsitellään sijoittamistoiminnan perusasioita, riskejä ja sijoittajakäyttäytymistä. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa tarkastellaan inflaatiota, inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien ominaisuuksia ja niiden vastuullisia vaihtoehtoja. Lisäksi käsitellään kultaa sijoituskohteena, joka on perinteisesti toiminut inflaatiosuojana ja vaihtoehtoisena sijoituskohteena inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien rinnalla.
Empiirisessä osassa esitellään tutkimuksessa tarkasteltavia inflaatiosidonnaisia korkoinstrumentteja, jotka ovat kaksi ETF-rahastoa ja yksi normaali sijoitusrahasto. Lisäksi esitellään menetelmiä, millä niiden suoriutumista mitataan vertailtaviin sijoituskohteisiin. Vertailtavat sijoitusinstrumentit olivat pääosin ETF-rahastoja, jotka sijoittavat erilaisiin sijoitusinstrumentteihin, mutta niiden lisäksi vaihtoehtoisena sijoituskohteena fyysisen kullan spot-hinnan suoriutumista vertailtiin. Suoriutumista mitattiin tutkimalla vuosittaisten tuottojen muutoksia vuosina 2019–2023 ja niitä havainnollistettiin viivakaavioiden avulla. Empiirisen osion lopuksi tarkastellaan inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien suosion kasvua tarkastelemalla kaupankäynnin vaihtovolyymien vaihtelua kvartaaleittain vuosina 2019–2023.
Tutkimuksen perusteella saatujen tulosten mukaan inflaatiosidonnaiset korkoinstrumentit eivät suoriutuneet erityisen hyvin vuosina 2019–2023 verrattuna vertailtaviin sijoituskohteisiin. Fyysisen kullan spot-hinta oli ollut paras sijoituskohde, kun inflaatio oli korkeimmillaan ja osakkeisiin sijoittava ETF-rahasto iShares Core S&P 500 tuotti selkeästi parempaa tuottoa tarkasteltuna ajanjaksona, jos inflaation korkeinta hetkeä ei huomioida. Inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien suosio heijastui vaihtovolyymien selkeinä piikkeinä, jotka ajoittuivat inflaation kasvun yhteyteen. Pysyvää vaihtovolyymien kasvua oli havaittavissa yhden tarkasteltavan inflaatiosidonnaisen korkoinstrumentin osalta.
Tutkimusta tukee teoreettinen viitekehys, jonka ensimmäisessä osassa käsitellään sijoittamistoiminnan perusasioita, riskejä ja sijoittajakäyttäytymistä. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa tarkastellaan inflaatiota, inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien ominaisuuksia ja niiden vastuullisia vaihtoehtoja. Lisäksi käsitellään kultaa sijoituskohteena, joka on perinteisesti toiminut inflaatiosuojana ja vaihtoehtoisena sijoituskohteena inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien rinnalla.
Empiirisessä osassa esitellään tutkimuksessa tarkasteltavia inflaatiosidonnaisia korkoinstrumentteja, jotka ovat kaksi ETF-rahastoa ja yksi normaali sijoitusrahasto. Lisäksi esitellään menetelmiä, millä niiden suoriutumista mitataan vertailtaviin sijoituskohteisiin. Vertailtavat sijoitusinstrumentit olivat pääosin ETF-rahastoja, jotka sijoittavat erilaisiin sijoitusinstrumentteihin, mutta niiden lisäksi vaihtoehtoisena sijoituskohteena fyysisen kullan spot-hinnan suoriutumista vertailtiin. Suoriutumista mitattiin tutkimalla vuosittaisten tuottojen muutoksia vuosina 2019–2023 ja niitä havainnollistettiin viivakaavioiden avulla. Empiirisen osion lopuksi tarkastellaan inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien suosion kasvua tarkastelemalla kaupankäynnin vaihtovolyymien vaihtelua kvartaaleittain vuosina 2019–2023.
Tutkimuksen perusteella saatujen tulosten mukaan inflaatiosidonnaiset korkoinstrumentit eivät suoriutuneet erityisen hyvin vuosina 2019–2023 verrattuna vertailtaviin sijoituskohteisiin. Fyysisen kullan spot-hinta oli ollut paras sijoituskohde, kun inflaatio oli korkeimmillaan ja osakkeisiin sijoittava ETF-rahasto iShares Core S&P 500 tuotti selkeästi parempaa tuottoa tarkasteltuna ajanjaksona, jos inflaation korkeinta hetkeä ei huomioida. Inflaatiosidonnaisten korkoinstrumenttien suosio heijastui vaihtovolyymien selkeinä piikkeinä, jotka ajoittuivat inflaation kasvun yhteyteen. Pysyvää vaihtovolyymien kasvua oli havaittavissa yhden tarkasteltavan inflaatiosidonnaisen korkoinstrumentin osalta.