Kuvapuhelukokemukset kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta
Pitkänen, Kaisa (2024)
Pitkänen, Kaisa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214606
Tiivistelmä
Seuraavien vuosikymmenien aikana väestön ikärakenne muuttuu ja vaatii kotihoitopalveluiden kehittämistä. Kotona asumista tuetaan erilaisella teknologisilla ratkaisuilla. Palveluita pyritään järjestämään etäpalveluina. Kuvapuhelut ovat yksi kotihoidon etäpalveluiden järjestämistapa. Kotihoidon käyntejä voidaan korvata tai täydentää teknologialla, kuten kuvapuheluilla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden kokemuksia kotihoidon kuvapuheluista ja kartoittaa kuvapuhelun hyötyjä ja haittoja kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuvapuhelin toiminnan kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidon yksikössä. Aineisto kerättiin kotihoidon työntekijöiden yksilöhaastatteluina (n=13). Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä, teemoittelua apuna käyttäen.
Keskeisenä tuloksena todetaan, että kotihoidon kuvapuhelu koetaan hyödylliseksi niin työntekijöille kuin asiakkaille. Tulosten perusteella kuvapuheluiden soveltuvuutta eri asiakasryhmille ei voisi rajoittaa, vaan olisi aina mietittävä tapauskohtaisesti soveltuvuus. Kuvapuhelu koetaan hyödyllisenä niille asiakkaille, joille ohjaaminen kuvapuhelun välityksellä onnistuu. Hyötyjä työntekijän näkökulmasta oli siirtymäaikojen puuttuminen, ekologisuus ja kiireettömämpi käynti. Haittoina koettiin liian hiljainen äänen voimakkuus, pieni kuvaruutu, tabletissa olevan kameran suppea näkyvyys, asiakkaan tavoittamattomuus ja joidenkin työtehtävien vaikea ohjaaminen kuvapuhelun välityksellä. Pääsääntöisesti kuvapuhelut koettiin läsnäolevaksi, positiiviseksi ja samanlaiseksi kuin fyysisestikin tehty käynti.
Kehittämisideana kuvapuhelin laitteen monimuotoisempi ohjelmatarjonta ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuus tuottaa ohjelmaa kuvapuhelin asiakkaille. Kuvapuhelin laitteen kehittäminen suurempi kuvaruutu, laajakuvakamera ja äänen voimakkuuden standarditaso korkeammaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden kokemuksia kotihoidon kuvapuheluista ja kartoittaa kuvapuhelun hyötyjä ja haittoja kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuvapuhelin toiminnan kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidon yksikössä. Aineisto kerättiin kotihoidon työntekijöiden yksilöhaastatteluina (n=13). Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä, teemoittelua apuna käyttäen.
Keskeisenä tuloksena todetaan, että kotihoidon kuvapuhelu koetaan hyödylliseksi niin työntekijöille kuin asiakkaille. Tulosten perusteella kuvapuheluiden soveltuvuutta eri asiakasryhmille ei voisi rajoittaa, vaan olisi aina mietittävä tapauskohtaisesti soveltuvuus. Kuvapuhelu koetaan hyödyllisenä niille asiakkaille, joille ohjaaminen kuvapuhelun välityksellä onnistuu. Hyötyjä työntekijän näkökulmasta oli siirtymäaikojen puuttuminen, ekologisuus ja kiireettömämpi käynti. Haittoina koettiin liian hiljainen äänen voimakkuus, pieni kuvaruutu, tabletissa olevan kameran suppea näkyvyys, asiakkaan tavoittamattomuus ja joidenkin työtehtävien vaikea ohjaaminen kuvapuhelun välityksellä. Pääsääntöisesti kuvapuhelut koettiin läsnäolevaksi, positiiviseksi ja samanlaiseksi kuin fyysisestikin tehty käynti.
Kehittämisideana kuvapuhelin laitteen monimuotoisempi ohjelmatarjonta ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuus tuottaa ohjelmaa kuvapuhelin asiakkaille. Kuvapuhelin laitteen kehittäminen suurempi kuvaruutu, laajakuvakamera ja äänen voimakkuuden standarditaso korkeammaksi.