Low-code -menetelmä saavutettavien sovellusten toteuttamisessa – Tapaus Power Apps
Pyylampi, Mariia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314671
Tiivistelmä
Low-code menetelmä on yksi kehityssuuntaus kohti ketterämpää ja kustannustehokkaampaa sovelluskehitystä. Menetelmä on noussut vastaamaan vallitsevaan kehittäjäpulaan ja digitaalisen siirtymän myötä kasvaneeseen tarpeeseen räätälöidyille sovelluksille. Samaan aikaan lainsäädäntö ohjaa organisaatioita sekä yrityksiä noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia ja tekemään digitaalisista palveluista saavutettavia erilaisille käyttäjille.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella low-code menetelmää sekä luoda käsitys, miten hyvin saavutettavuusvaatimukset on huomioitu low-code menetelmässä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Microsoftin Power Apps -sovelluskehitysympäristöä tapausesimerkkinä low-code sovelluskehitysympäristöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Power Apps -sovelluskehitysympäristön valmiita käyttöliittymäkomponentteja sekä arvioitiin, miten hyvin ne täyttivät Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -ohjeistuksen onnistumiskriteerit. Opinnäytetyön aineisto koostui Power Apps -sovelluskehitysympäristöstä tehdyistä havainnoista, jotka kerättiin tarkastelemalla ympäristön käyttöliittymäkomponenttien saavutettavuusominaisuuksia sekä testaamalla käyttöliittymäkomponentteja manuaalisesti avustavaa teknologiaa hyödyntäen.
Tutkimuksen avulla muodostui kattava kuva Power Apps -sovelluskehitysympäristöstä ja sen ominaisuuksista sekä saavutettavuusnäkökulman huomioimisesta sovelluskehitysympäristössä. Tulokset osoittivat, että Power Apps -sovelluskehitysympäristössä saavutettavuus oli huomioitu käyttöliittymäkomponenttien ominaisuuksissa pääsääntöisesti hyvin, ja että Power Apps -sovelluskehitysympäristön käyttöliittymäkomponentteja hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa yksinkertaisia sovelluksia saavutettavasti.
Tutkimus tarjosi uutta tietoa Power Apps -sovelluskehitysympäristöstä, mutta sen tulokset eivät ole yleistettävissä low-code menetelmään tai muihin low-code sovelluskehitysympäristöihin, sillä tutkimus keskittyi vain yhteen low-code sovelluskehitysympäristöön ja sen ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti sen sijaan tarpeen low-code sovelluskehitysympäristöjen saavutettavuutta koskevalle jatkotutkimukselle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella low-code menetelmää sekä luoda käsitys, miten hyvin saavutettavuusvaatimukset on huomioitu low-code menetelmässä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Microsoftin Power Apps -sovelluskehitysympäristöä tapausesimerkkinä low-code sovelluskehitysympäristöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Power Apps -sovelluskehitysympäristön valmiita käyttöliittymäkomponentteja sekä arvioitiin, miten hyvin ne täyttivät Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -ohjeistuksen onnistumiskriteerit. Opinnäytetyön aineisto koostui Power Apps -sovelluskehitysympäristöstä tehdyistä havainnoista, jotka kerättiin tarkastelemalla ympäristön käyttöliittymäkomponenttien saavutettavuusominaisuuksia sekä testaamalla käyttöliittymäkomponentteja manuaalisesti avustavaa teknologiaa hyödyntäen.
Tutkimuksen avulla muodostui kattava kuva Power Apps -sovelluskehitysympäristöstä ja sen ominaisuuksista sekä saavutettavuusnäkökulman huomioimisesta sovelluskehitysympäristössä. Tulokset osoittivat, että Power Apps -sovelluskehitysympäristössä saavutettavuus oli huomioitu käyttöliittymäkomponenttien ominaisuuksissa pääsääntöisesti hyvin, ja että Power Apps -sovelluskehitysympäristön käyttöliittymäkomponentteja hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa yksinkertaisia sovelluksia saavutettavasti.
Tutkimus tarjosi uutta tietoa Power Apps -sovelluskehitysympäristöstä, mutta sen tulokset eivät ole yleistettävissä low-code menetelmään tai muihin low-code sovelluskehitysympäristöihin, sillä tutkimus keskittyi vain yhteen low-code sovelluskehitysympäristöön ja sen ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti sen sijaan tarpeen low-code sovelluskehitysympäristöjen saavutettavuutta koskevalle jatkotutkimukselle.