Osaajahoukuttelun kehittäminen Suomessa: veto- ja pitovoimatekijät vietnamilaisten Z-sukupolven osaajien näkökulmasta

Abstract

Osaajahoukuttelu on yksi merkittävimmistä tavoista, jolla Suomi pyrkii vastamaan esimerkiksi väestörakenteen muutoksen aiheuttamiin työvoiman saatavuushaasteisiin. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa osaajia havitteleva maa, vaan kilpailu on kansainvälisesti kovaa. Menestyäkseen Suomen tulisi onnistua välittämään osaajille vetovoimaista viestiä siitä, miksi heidän olisi parasta rakentaa tulevaisuuttaan juuri täällä. Vetovoimaa täydentämään tarvitaan pitovoimaa, eli osaajien pysyvyyttä edistäviä olosuhteita ja niihin vaikuttavia toimenpiteitä. Vietnamilaiset ovat yksi Suomen osaajahoukuttelun tärkeimmistä kohderyhmistä, mutta heihin kohdennettu tutkimus on puutteellista. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suomen osaajahoukuttelun kehittämistä vietnamilaisten Z-sukupolven osaajien näkökulmasta.

Tietoperustassa tarkasteltiin kirjallisuuden, raporttien ja ajankohtaisen uutisoinnin kautta kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan vaikuttavia toimenpiteitä ja tekijöitä sekä Z-sukupolvea määrittäviä työelämäodotuksia. Osaajahoukuttelun toimenpiteiden osalta perehdyttiin erityisesti työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistävään poikkihallinnolliseen Talent Boost -ohjelmaan.

Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin Suomessa asuvia vietnamilaisia Z-sukupolven osaajia. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat korkeakoulusta valmistuneiden osaajien sekä korkeakouluopiskelijoiden keskeisimmät veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät. Lisäksi analysoitiin, miten kohderyhmän kokemukset vastasivat Suomessa pitovoiman vahvistamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimus osoitti, että kohderyhmän pysyvyys Suomessa on varsin hyvä, mutta kotoutuminen oli usein ollut tarpeettoman hidasta ja haastavaa. Osaajahoukuttelua voitaisiin kehittää panostamalla sosiaalisten verkostojen muodostamisen tukemiseen, kielitaidon ja kulttuuritietoisuuden vahvistamiseen sekä työllistymisen ja urakehityksen mahdollistumiseen. Suurissa kaupungeissa asumisen havaittiin vaikuttavan myönteisesti kohderyhmän viihtyvyyteen. Suurten kaupunkien havaittiin tarjoavan elinvoimaisen pitovoimaa vahvistavan ympäristön, jossa oli osaajille tärkeitä mahdollisuuksia sekä työ- ja sosiaaliseen elämään liittyen. Vetovoiman osalta Suomen keskeisimmät vahvuudet olivat edullinen korkeakoulutus ja laadukas koulutusjärjestelmä.

Suomen maakuvatyön tavoittavuus havaittiin puutteelliseksi ja sitä voitaisiin kehittää panostamalla erityisesti sosiaalisen median vietnamilaisyhteisöihin. Työelämältä odotettiin hyvää työn ja vapaa-ajan tasapainoa, omavalintaista etä- ja lähityöskentelyn yhdistämistä, sujuvaa tiimityöskentelyä ja matalan hierarkian johtamista. Suomalaisen työelämän havaittiin ilmentävän näitä ominaisuuksia erinomaisesti. Veto- ja pitovoimaan vaikuttavien tekijöiden havaittiin olevan korostuneesti sellaisia, joihin suomalaisilla osaajahoukuttelun sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa, mikä korostaa osaajaryhmien tarpeiden syvällisen ymmärryksen merkitystä.