Sydänsairaalan kuntoutusohjauspalvelu ja etäpalvelumalli: kartoitus ammattilaisten käsityksistä ja palvelun hyödynnettävyydestä

Abstract

Kuntoutusohjauspalvelujen tuntemisen lisääminen on kuntoutuksen ohjaajien työn näkökulmasta tärkeä tavoite. Digitaaliset palvelut ovat terveydenhuollossa yhä suuremmassa roolissa osana palveluita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Sydänsairaalan ammattilaiset tuntevat Sydänsairaalan kuntoutusohjaus- ja etäpalvelun sekä miten se on hyödynnettävissä heidän työnsä näkökulmasta. Sydänsairaala on osakeyhtiömuotoinen julkinen sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuntoutusohjauspalvelun kehittämiseksi Sydänsairaalassa. Kohderyhmänä oli kaikki Sydänsairaalan potilastyötä tekevät ammattilaiset.

Aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyssä oli kolme osiota, joilla selvitettiin taustatietoja, näkemyksiä kuntoutusohjauspalvelusta sekä kuntoutusohjauksen etäpalvelusta. Aineiston analyysissa käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Määrälliset kysymykset analysoitiin hyödyntämällä prosenttijakaumia ja laadulliset kysymykset analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia.

Tuloksien mukaan kuntoutusohjauspalvelu tunnetaan melko hyvin, mutta etäpalvelua ei vielä tunneta laajasti. Vastaajista noin puolet olivat hyödyntäneet kuntoutusohjauspalvelua sekä etäpalvelua omassa työssään. Sovitut ohjautumiskäytännöt tiedetään melko hyvin, mutta käytännössä ei aina osata toimia niiden mukaan. Noin puolet vastaajista tuntee kuntoutusohjauksen sisällön. Avoimissa vastauksissa sisältöä oli kuvattu monipuolisesti. Vastauksissa esiintyi kaikki kuntoutuksen ohjaajan ydinosaamiset. Ammattilaisten kokemukset kuntoutusohjauspalvelusta ja etäpalvelusta olivat positiivisia, mutta lisää tietoa ja näkyvyyttä toivottiin. Kuntoutusohjauspalvelu tunnetaan parhaiten Tampereella, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa ja sitä hyödynnetään omassa työssä eniten Tampereen Sydänsairaalassa. Ammattiryhmistä fysioterapeutit tuntevat ja hyödyntävät kuntoutusohjauspalvelua eniten sekä pidempään Sydänsairaalassa työskennelleet hyödyntävät kuntoutusohjauspalvelua enemmän kuin vähemmän aikaa työskennelleet.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Sydänsairaalan ammattilaiset tuntevat kuntoutusohjauspalvelun ja noin puolet heistä hyödyntää sitä työssään. Kuntoutusohjaus- ja etäpalvelun laajempaa tuntemista ja sen hyödyntämistä kaikissa Sydänsairaalan toimipisteissä tulee lisätä, erityisesti Tampereen ulkopuolella, jotta yhdenvertaiset palvelut toteutuvat. Säännöllinen ja suunniteltu tiedottaminen ja perehdyttäminen on tärkeää, koska ammattilaisen rooli potilaan ohjautumisessa kuntoutusohjauspalveluun on merkittävä.

Increasing knowledge of rehabilitation counselling services is an important goal from the perspective of the rehabilitation counsellors. Digital services play an increasingly important role in healthcare as part of services. The purpose of the bachelor´s thesis was to find out how Heart Hospital professionals know the rehabilitation counselling service and remote service of Heart Hospital and how it can be utilized in their work. Heart Hospital is a public hospital in the form of a limited liability company, operating in Tampere, Valkeakoski, Jyväskylä, Hämeenlinna and Riihimäki. The goal was to produce information for the development of a rehabilitation counselling service at Heart Hospital. The target group was all professionals performing patient work at Heart Hospital.

The data was collected using an electronic questionnaire containing structured and open ended questions. There were three sections to find out the background information, views on the rehabilitation counselling service and the remote rehabilitation counselling service. Both quantitative and qualitative methods were used in the analysis of the data. Quantitative questions were analyzed using percentage distributions and qualitative questions were analyzed using content analysis.

According to the results, the rehabilitation counselling service is fairly well known, but the remote service is not yet widely known. About half of the respondents had made use of the rehabilitation counselling service and the remote service in their own work. The agreed guidance practices are fairly well known, but in practice one does not always know how to act on them. About half of the respondents are familiar with the content of rehabilitation counselling. In the open answers, the content was described in a variety of ways. All the core competencies of the rehabilitation counsellor were included in the responses. Professionals' experiences of the rehabilitation counselling service and the remote service were positive, but more information and visibility were desired. The rehabilitation counselling service is best known in Tampere, Jyväskylä and Hämeenlinna and it is most utilized in own work at Tampere Heart Hospital. Physiotherapists know and utilize the rehabilitation counselling service the most and those who have worked at the Heart Hospital for a longer time utilize the rehabilitation counselling service more than those who have worked for less time.

In conclusion, the professionals at Heart Hospital are familiar with the rehabilitation counselling service and about half of them use it in their work. Greater knowledge of rehabilitation counselling and remote services and its utilization at all Heart Hospital locations should be increased, especially outside Tampere, in order to ensure equal services. Regular and planned information and induction is important because the role of a professional in guiding the patient to the rehabilitation counselling service is significant.