Tekoälyn vaikutukset assistentin työhön asianajotoimistossa
Kiljala, Fiona (2024)
Kiljala, Fiona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314792
Tiivistelmä
Tekoäly on työelämässä murrosvaiheessa ja sen käyttöönotto vaatii organisaatioilta nopeaa reagointia ja sopeutumista. Maksimoimalla tekoälyn hyödyt työskentelyssä ihmisille jää enemmän aikaa työtehtäviin syventymiseen manuaalisen ja aikaa vievän työn sijasta. Vaikka tekoälyn tuomat hyödyt ovat vielä vähäisiä, kehitystä tapahtuu päivittäin. Tämä vaatii ihmisiltä jatkuvaa uuden opettelua. Tekoäly tuokin kaiken hyvän lisäksi mukanaan tiettyjä haasteita ja uhkia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoäly vaikuttaa asianajotoimistossa työskentelevien assistenttien työnkuvaan – koetaanko se uhkana assistentin työlle, vai onko se vain tehokas työkalu?
Asianajotoimistossa työskentely vaatii assistenteilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten huolellisuutta järjestelmällisyyttä, tiedonhakutaitoja ja paineensietokykyä. Myös useat lait, säännökset ja sopimukset velvoittavat asianajotoimistossa työskentelevää henkilöstöä. Opinnäytetyön aihe valikoitui kirjoittajan oman kokemuksen ja aiheen ajankohtaisuuden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2024 strukturoituna kvantitatiivisena lomakehaastatteluna, jossa lähetettiin anonyymi kyselylomake samassa asianajotoimistossa työskenteleville assistenteille. Noin kolmestakymmenestä vakituisessa työsuhteessa olevasta assistentista kyselyyn osallistui yhteensä 14 assistenttia.
Opinnäytetyö koostuu teoriasta, empiirisestä osiosta ja johtopäätöksistä. Teoriaosuudessa avataan käsitteitä kuten assistentin työnkuva sekä sen nykytilanne ja tulevaisuus, tekoäly, Copilot, ChatGPT, sekä muut tekoälytyökalut. Edellä mainittujen tekoälytyökalujen seuranta on tehty vuoden 2024 tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa käydään läpi valittu kohderyhmä, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä itse tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen sekä tietoperustaan peilaten. Tulosten pohjalta muodostettiin perustellut johtopäätökset. Työn loppuosassa reflektoidaan opinnäytetyöprosessin kulkua kokonaisuudessaan ja arvioidaan omaa oppimista ja kehittymistä projektin aikana.
Tutkimuksen tulosten mukaan tekoälystä saadut hyödyt assistentin työssä ovat vielä suhteellisen vähäisiä, mutta sen merkitys kasvaa kehityksen myötä. Nykyisellään assistentit kokevat tekoälystä olevan eniten hyötyä tiedonhaussa, sähköpostien luonnostelussa ja yleisesti työn tehostamisessa. Tekoäly tuo paljon hyvää työhön, kuten se säästää aikaa manuaaliselta työltä ja tehostaa työskentelyä ja auttaa ideoinnissa. Kyselyyn vastanneet assistentit eivät ole huolestuneita sen vaikutuksesta työllistymiseen, sillä assistentin työ vaatii paljon sellaisia ominaisuuksia, johon tekoäly ei pysty, kuten joustavuus ja ennakointi. Tekoälyn käyttö on uusi edellytys assistentin työssä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoäly vaikuttaa asianajotoimistossa työskentelevien assistenttien työnkuvaan – koetaanko se uhkana assistentin työlle, vai onko se vain tehokas työkalu?
Asianajotoimistossa työskentely vaatii assistenteilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten huolellisuutta järjestelmällisyyttä, tiedonhakutaitoja ja paineensietokykyä. Myös useat lait, säännökset ja sopimukset velvoittavat asianajotoimistossa työskentelevää henkilöstöä. Opinnäytetyön aihe valikoitui kirjoittajan oman kokemuksen ja aiheen ajankohtaisuuden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2024 strukturoituna kvantitatiivisena lomakehaastatteluna, jossa lähetettiin anonyymi kyselylomake samassa asianajotoimistossa työskenteleville assistenteille. Noin kolmestakymmenestä vakituisessa työsuhteessa olevasta assistentista kyselyyn osallistui yhteensä 14 assistenttia.
Opinnäytetyö koostuu teoriasta, empiirisestä osiosta ja johtopäätöksistä. Teoriaosuudessa avataan käsitteitä kuten assistentin työnkuva sekä sen nykytilanne ja tulevaisuus, tekoäly, Copilot, ChatGPT, sekä muut tekoälytyökalut. Edellä mainittujen tekoälytyökalujen seuranta on tehty vuoden 2024 tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa käydään läpi valittu kohderyhmä, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä itse tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen sekä tietoperustaan peilaten. Tulosten pohjalta muodostettiin perustellut johtopäätökset. Työn loppuosassa reflektoidaan opinnäytetyöprosessin kulkua kokonaisuudessaan ja arvioidaan omaa oppimista ja kehittymistä projektin aikana.
Tutkimuksen tulosten mukaan tekoälystä saadut hyödyt assistentin työssä ovat vielä suhteellisen vähäisiä, mutta sen merkitys kasvaa kehityksen myötä. Nykyisellään assistentit kokevat tekoälystä olevan eniten hyötyä tiedonhaussa, sähköpostien luonnostelussa ja yleisesti työn tehostamisessa. Tekoäly tuo paljon hyvää työhön, kuten se säästää aikaa manuaaliselta työltä ja tehostaa työskentelyä ja auttaa ideoinnissa. Kyselyyn vastanneet assistentit eivät ole huolestuneita sen vaikutuksesta työllistymiseen, sillä assistentin työ vaatii paljon sellaisia ominaisuuksia, johon tekoäly ei pysty, kuten joustavuus ja ennakointi. Tekoälyn käyttö on uusi edellytys assistentin työssä.