Työterveyshuollon palvelutuottajan alueellisten laaturyhmien toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen
Taipale, Outi (2024)
Taipale, Outi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314778
Tiivistelmä
Työterveyshuollon laatutyö ja laatutyön kehittäminen on yksi tärkeimpiä toiminnan edellytyksiä ja yksi johtamisen osa-alue. Laatutyöskentelyn on tärkeää ulottua käytännön tasolle saakka. Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää laadullisen lomakehaastattelun avulla erään työterveyshuollon palvelutuottajan alueellisten laaturyhmien toimintaa tällä hetkellä. Kehittämistyön tavoitteena on lomakehaastattelun sekä työpajojen tulosten kautta, kehittää työterveyshuollon palvelutuottajan alueellisten laaturyhmien toimintaa.
Tutkimusmenetelminä kehittämistyössä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, laadullinen lomakehaastattelu sekä osallistava työpaja SWOT-analyysia hyödyntäen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin laadullisella lomakehaastattelulla alueellisten laaturyhmien toimintaa ja sitä, miten laaturyhmät työskentelevät. Lomakehaastattelu toteutettiin laaturyhmäkohtaisesti (n=5). Toisessa vaiheessa laaturyhmän jäsenet (n=12). pohtivat ja kehittivät toimintaa työpajoina SWOT-analyysia hyödyntäen. Lomakehaastattelun aineistonanalyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja työpajojen analyysi teemoittelulla.
Tuloksista selvisi, että laaturyhmien toiminta on käynnistynyt alueilla eri tahtia. Käynnistymisen suurimpina haasteina koettiin selkeiden ohjeiden puuttuminen, jäsenten rekrytoinnin haasteet, moniammatillisuuden haasteet sekä resurssihaasteet. Kaikki laaturyhmät olivat aloitelleet laatutyöskentelyä. Tuloksista selvisi, että isoimmaksi kehittämiskohdaksi nousi esiin laatutyön johtaminen. Tuloksista ilmeni, että laatutyön toiminnan tiedotusta tulisi parantaa ja konkreettinen tekeminen siirtää myös yksikkö-tasolle. Laatutyön tulisi sisältyä arkeen eikä olla erillinen asia. Organisaatiolta toivottiin yhtenäistä linjaa ja selkeät tavoitteet laatutyölle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laatutyön tärkeimmäksi kehittämiskohdaksi nousi johtaminen ja organisointi.
Tutkimusmenetelminä kehittämistyössä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, laadullinen lomakehaastattelu sekä osallistava työpaja SWOT-analyysia hyödyntäen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin laadullisella lomakehaastattelulla alueellisten laaturyhmien toimintaa ja sitä, miten laaturyhmät työskentelevät. Lomakehaastattelu toteutettiin laaturyhmäkohtaisesti (n=5). Toisessa vaiheessa laaturyhmän jäsenet (n=12). pohtivat ja kehittivät toimintaa työpajoina SWOT-analyysia hyödyntäen. Lomakehaastattelun aineistonanalyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja työpajojen analyysi teemoittelulla.
Tuloksista selvisi, että laaturyhmien toiminta on käynnistynyt alueilla eri tahtia. Käynnistymisen suurimpina haasteina koettiin selkeiden ohjeiden puuttuminen, jäsenten rekrytoinnin haasteet, moniammatillisuuden haasteet sekä resurssihaasteet. Kaikki laaturyhmät olivat aloitelleet laatutyöskentelyä. Tuloksista selvisi, että isoimmaksi kehittämiskohdaksi nousi esiin laatutyön johtaminen. Tuloksista ilmeni, että laatutyön toiminnan tiedotusta tulisi parantaa ja konkreettinen tekeminen siirtää myös yksikkö-tasolle. Laatutyön tulisi sisältyä arkeen eikä olla erillinen asia. Organisaatiolta toivottiin yhtenäistä linjaa ja selkeät tavoitteet laatutyölle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laatutyön tärkeimmäksi kehittämiskohdaksi nousi johtaminen ja organisointi.