Energiatehokkuuden parantaminen 1970-luvun omakotitalossa
Hautajärvi, Pyry (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314817
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia energiatehokkuusparannuksia 1970-luvun omakotitalossa. Sähkön ja öljyn hinnan nousemisen takia on ollut entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota asuinrakennuksen kokonaisenergian kulutukseen.
Opinnäytetyössä tutkittiin asuinrakennuksen vesikalusteiden virtauksia, sisäilman kosteuksia ja lämpötiloja sekä mahdollisia lämpöhäviöitä lämpökamerakuvauksen avulla. Samalla tutkittiin, miten eri lämmitysmuodot painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla vaikuttavat asuinrakennuksen energiatehokkuuteen energiankulutuslaskennan avulla.
Laskennasta saatujen tulosten perusteella koneellinen ilmanvaihto ja maalämpö -yhdistelmä on energiatehokkain vaihtoehto kokonaisenergian kulutuksen puolesta, mutta maalämmön tilalle laittaisin ilmavesilämpöpumpun, sillä se on yleensä halvempi eikä vaadi lupia. Kosteus- ja lämpötilamittausten perusteella sisäilman lämpötilat ovat hieman koholla suositeltuun lämpötilaan nähden. Lämpökamerakuvausten perusteella rakennusten nurkkakohdat ja ikkunoiden liittymät ulkoseinärakenteisiin ovat pahimmat lämpöhäviöt.
Opinnäytetyössä tutkittiin asuinrakennuksen vesikalusteiden virtauksia, sisäilman kosteuksia ja lämpötiloja sekä mahdollisia lämpöhäviöitä lämpökamerakuvauksen avulla. Samalla tutkittiin, miten eri lämmitysmuodot painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla vaikuttavat asuinrakennuksen energiatehokkuuteen energiankulutuslaskennan avulla.
Laskennasta saatujen tulosten perusteella koneellinen ilmanvaihto ja maalämpö -yhdistelmä on energiatehokkain vaihtoehto kokonaisenergian kulutuksen puolesta, mutta maalämmön tilalle laittaisin ilmavesilämpöpumpun, sillä se on yleensä halvempi eikä vaadi lupia. Kosteus- ja lämpötilamittausten perusteella sisäilman lämpötilat ovat hieman koholla suositeltuun lämpötilaan nähden. Lämpökamerakuvausten perusteella rakennusten nurkkakohdat ja ikkunoiden liittymät ulkoseinärakenteisiin ovat pahimmat lämpöhäviöt.