DDP-MENETELMÄN TOIMINTAMEKANISMIT JA HYÖDYT SIJAISHUOLLON NÄKÖKULMASTA: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Autiosuo, Aapo (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314840
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian eli Dyadic Developmental Psychotherapy
(DDP) vaikutusmekanismeja sekä sijaishoitajien kokemuksia DDP-menetelmän toimivuudesta. Opinnäytetyö on tehty Laaban Oy:n omistamaa Riihenmäen ryhmäkotia varten, ja sen tarkoituksena oli tuottaa pienryhmäkodille
ajantasainen katsaus siitä, miten ja miksi DDP-menetelmä koetaan toimivaksi
välineeksi sijaishuoltoyksikössä tehtävälle kiintymyssuhdetyöskentelylle.
Tutkimusaineisto koostui pääasiassa ulkomaisista adoptio- ja sijaisperheistä.
Mahdollisimman ajankohtaisten tulosten saamiseksi opinnäytetyössä käytetty
aineisto rajattiin vuosien 2015 ja 2023 välillä julkaistuihin artikkeleihin. Käytetty
aineisto sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Laadullinen aineisto oli kerätty pääasiassa puolistrukturoiduin haastatteluin. Kerätylle aineistolle tehtiin teema-analyysi. Aineistossa esiintyvät pääteemat jaettiin tutkimuslöydöksiin, jotka kuvaillen vastasivat tutkimuskysymyksiin.
Keskeiset teemat, jotka nousivat esille aineistosta, olivat sijaishoitajan kohonnut kompetenssi sekä lapsen turvallista kiintymyssuhdetta tukevat elementit.
Näiden teemojen tulkittiin kuvaavan DDP-menetelmän vaikuttavia mekanismeja sekä sen koettua toimivuutta.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian menetelmä korostaa sijaishoitajan vastuuta, ja sen vaikutusmekanismi
nojaa vahvasti sijaishoitajan kohonneeseen kompetenssiin, mikä mahdollistaa
lasta tukevan ympäristön ja vuorovaikutuksen rakentamisen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella DDP-menetelmässä keskeistä on sijaishoitajan ja lapsen
välistä vuorovaikutusta tukeva PACE-asenne, joka tulee sanoista leikkisyys
(Playfulness), hyväksyminen (Acceptance), uteliaisuus (Curiosity) ja empaattisuus (Empathy). PACE- asenne korostui monissa tutkimuksissa. Tämän tutkimusten tulosten yleistettävyyttä rajoittaa se, että aineisto painottui ulkomaisiin
adoptio- ja sijaisperheisiin, eikä aineistossa juurikaan käsitelty esimerkiksi lastensuojelun laitoshoitoa. Tulevaisuudessa pitää tutkia lisää kotimaista lastensuojelua, kehollisien menetelmien soveltuvuutta sijaishuollossa tehtävään kiintymyssuhdetyöhön sekä pitkäaikaista seurantatutkimusta kiintymyssuhdetyöskentelyyn liittyen.
(DDP) vaikutusmekanismeja sekä sijaishoitajien kokemuksia DDP-menetelmän toimivuudesta. Opinnäytetyö on tehty Laaban Oy:n omistamaa Riihenmäen ryhmäkotia varten, ja sen tarkoituksena oli tuottaa pienryhmäkodille
ajantasainen katsaus siitä, miten ja miksi DDP-menetelmä koetaan toimivaksi
välineeksi sijaishuoltoyksikössä tehtävälle kiintymyssuhdetyöskentelylle.
Tutkimusaineisto koostui pääasiassa ulkomaisista adoptio- ja sijaisperheistä.
Mahdollisimman ajankohtaisten tulosten saamiseksi opinnäytetyössä käytetty
aineisto rajattiin vuosien 2015 ja 2023 välillä julkaistuihin artikkeleihin. Käytetty
aineisto sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Laadullinen aineisto oli kerätty pääasiassa puolistrukturoiduin haastatteluin. Kerätylle aineistolle tehtiin teema-analyysi. Aineistossa esiintyvät pääteemat jaettiin tutkimuslöydöksiin, jotka kuvaillen vastasivat tutkimuskysymyksiin.
Keskeiset teemat, jotka nousivat esille aineistosta, olivat sijaishoitajan kohonnut kompetenssi sekä lapsen turvallista kiintymyssuhdetta tukevat elementit.
Näiden teemojen tulkittiin kuvaavan DDP-menetelmän vaikuttavia mekanismeja sekä sen koettua toimivuutta.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian menetelmä korostaa sijaishoitajan vastuuta, ja sen vaikutusmekanismi
nojaa vahvasti sijaishoitajan kohonneeseen kompetenssiin, mikä mahdollistaa
lasta tukevan ympäristön ja vuorovaikutuksen rakentamisen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella DDP-menetelmässä keskeistä on sijaishoitajan ja lapsen
välistä vuorovaikutusta tukeva PACE-asenne, joka tulee sanoista leikkisyys
(Playfulness), hyväksyminen (Acceptance), uteliaisuus (Curiosity) ja empaattisuus (Empathy). PACE- asenne korostui monissa tutkimuksissa. Tämän tutkimusten tulosten yleistettävyyttä rajoittaa se, että aineisto painottui ulkomaisiin
adoptio- ja sijaisperheisiin, eikä aineistossa juurikaan käsitelty esimerkiksi lastensuojelun laitoshoitoa. Tulevaisuudessa pitää tutkia lisää kotimaista lastensuojelua, kehollisien menetelmien soveltuvuutta sijaishuollossa tehtävään kiintymyssuhdetyöhön sekä pitkäaikaista seurantatutkimusta kiintymyssuhdetyöskentelyyn liittyen.