Perheystävällisyys rekrytointiviestinnässä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten perheystävällisyydestä puhuttiin rekrytointi-ilmoituksissa. Ilmoituksista tarkasteltiin vain perheystävällisyyttä, eikä muita rekrytointiviestinnän elementtejä. Aihe oli ajankohtainen, koska Suomessa syntyvyys on laskenut jo vuosia, ja sen myötä työvoima- ja osaajapula on lisääntynyt työmarkkinoilla viimeisten vuosien aikana. Perheelliset ovat kokeneet haasteellisena työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Vuoden 2010 jälkeen syntyvyys on laskenut merkittäväsi. Tutkimuksissa on todettu lapsenhankinnan vähintään lykkääntyvän työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteiden vuoksi. Syntyvyyden lasku tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilta on jo yli kymmenen vuoden ajan poistunut enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee uusia. Työvoimapulan on todettu haittaavan jo yritysten kasvua rekrytointihaasteiden vuoksi.

Työnantajabrändi tarkoittaa mielikuvaa siitä, millainen työnantaja on ja millaista organisaatiossa työskentely on. Työnantajabrändillä pyritään houkuttelemaan parhaat osaajat itselle, ja se on keino erottua työnantajana kilpailijoistaan. Rekrytointiviestintä on osa työnantajabrändiä. Rekrytointi-viestinnän tarkoituksena on tavoittaa kohdeyleisö ja herättää sen kiinnostus työnantajaa kohtaan.

Työelämän perheystävällisyys tarkoittaa työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollistamista eri toimin ja käytäntein. Se on joustavuutta ja empaattista suhtautumista erilaisia perheitä ja elämäntilanteita kohtaan. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on koettu useiden tutkimusten mukaan haasteelliseksi. Joustavilla työaikajärjestelyillä on todettu olevan suurin positiivinen vaikutus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Perheystävällisyyden on tutkittu lisäävän työntekijöiden sitoutuneisuutta työnantajaan.

Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Aineiston hankintamenetelmä oli valmiit aineistot, eli valitut rekrytointi-ilmoitukset. Aineisto analysoitiin laadullisena sisällönanalyysina. Tutkimus toteutettiin perehtymällä aiheesta jo löytyvään teoria- ja tutkimustietoon, sekä tutkimalla ja analysoimalla valittuja rekrytointi-ilmoituksia. Ilmoituksista etsittiin tietoa, miten perheystävällisyydestä on puhuttu ja mitä perheystävällisiä toimia niissä on mainittu.

Tutkimusaineisto koostui 29 rekrytointi-ilmoituksesta. Kahdessa ilmoituksessa oli mainittu perheystävällisyys sanana. Perheystävällisiä toimia oli mainittu 18 ilmoituksessa. Etätyö eri muodoissa oli eniten ilmoitettu perheystävällinen toimi.

Tutkimuksen keskeinen tulos oli, ettei perheystävällisyydestä juurikaan puhuttu rekrytointi-ilmoituksissa. Kehitysehdotuksena esitettiin, että työnantajat tunnistaisivat niiden jo olemassa olevat perheystävälliset toimet, kehittäisivät niiden rinnalle lisää perheystävällisiä toimia ja viestisivät niistä selkeämmin myös rekrytointiviestinnässä.