Etätyön tekemisen edut ja haitat sekä psykologinen turvallisuus

Abstract

Koronapandemia sai yritykset siirtymään nopeasti etätyöhön. Muutoksella on todennäköisesti kauaskantoiset psykososiaaliset vaikutukset, jotka näemme vasta vuosien kuluttua. Tämän opinnäytetyön tavoite oli tutkia etätyön etuja ja haittoja sekä psykologista turvallisuutta.

Kohdeyrityksenä on Loviisan voimalaitos, jossa työskentelee yli 500 henkilöä erilaisissa tehtävissä. Osa tehtävistä on sellaisia, joissa etätyö on mahdollista.

Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus. Tietoa kerättiin tutustumalla kohdeorganisaation materiaaleihin sekä kirjallisuuteen ja tutkimuksiin etätyöstä, yksilöstä ja psykologisesta turvallisuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin alkuvuodesta 2024 teemahaastatteluilla.

Psykologinen turvallisuus on ehdottoman tärkeää ydinvoimalaitokselle vaikeiden asioiden ja ongelmien esiin tuomiseksi. Työntekijöiden tulee uskaltaa kertoa poikkeamista ja havaitsemistaan epäkohdista. Turvallisuus perustuu jatkuvaan parantamiseen.

Psykologista turvallisuutta tarvitaan muun muassa myös oppimiseen, innovaatioihin ja tehokkuuteen. Psykologisen turvallisuuden ollessa korkea ja vaatimusten ollessa korkeat, on mahdollisuutena päästä oppimis- ja korkea suorituskykyalueelle. Jos sitä vastoin standardit ovat matalalla, jäädään mukavuusalueelle. Mukavuusalueella yksilöt ovat avoimia, mutta työ ei haasta heitä. Mukavuusalueen riskinä on se, että työntekijät eivät sitoudu, tylsistyvät ja vaihtavat herkemmin haastavampiin tehtäviin.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan pitää, että etätyön tekemisen vahvuudet ovat joustavuus, keskittymistä vaativat tehtävät ja itseohjautuvuus. Etätyön tekemisen heikkoudet sitä vastoin ovat sosiaalisten kanssakäymisten väheneminen, terveydelliset haitat, useamman asian samanaikainen tekeminen ja se, että päätökset tehdään liian korkealla.

Etätyön mahdollisuuksia ovat tuottavuuden parantuminen ja esihenkilötyön merkityksen kasvaminen. Etätyön uhkina tunnistetaan työelämän ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, tiimihengen muodostamisen vaikeus, psykososiaaliset seuraamukset, se, että etätyö ei tue vertaisoppimista tai innovaatioita, lieveilmiöiden lisääntyminen ja se, että etätöihin siirtymisen edellytykset eivät täyty.

Toinen merkittävä havainto on, että psykologisen turvallisuuden tila kohdeyrityksessä on pääosin hyvä tai kohtalainen.

Viimeiseksi psykologista turvallisuuttaa voi ilmetä sekä lähi- että etätyössä. Etätyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota erilaisten epävirrallisten yhteydenpitojen toteuttamiseen ja sitä kautta yhteisöllisyyden ja luottamuksen muodostamiseen.