Viestinnän ammattilaisten asenteet ChatGPT:tä kohtaan
Heinilä, Maija (2024)
Heinilä, Maija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315068
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia asenteita viestinnän ammattilaisilla on tekoälytyökalu ChatGPT:tä kohtaan Suomessa. ChatGPT on OpenAI:n marraskuussa 2022 julkaisema kielimallisovellus, jolle käyttäjä antaa käskyjä luonnollisella kielellä kirjoittaen ja sovellus pyrkii vastaamaan saamiensa ohjeiden mukaan. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä ChatGPT:stä sekä sen vaikutuksista viestintäalan tulevaisuuteen puhutaan paljon. Tutkimuksia suomalaisista viestijöistä ja ChatGPT:stä on kuitenkin vielä vähän sen uutuuden vuoksi. Viestijöiden asenteita päätettiin kartoittaa selvittämällä, millaisia kokemuksia viestijöillä on tekoälysovelluksen käytöstä. Asiaa tutkittiin sekä hyötyjen että haasteiden kautta. Lisäksi selvitettiin, onko tekoälysovelluksen käytöllä ollut vaikutusta haastateltavien työmotivaatioon. Tutkimuksen pohjana toimivat teoriaosuudet viestinnästä ja tekoälystä sekä ChatGPT:stä.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2024. Tutkimuksessa haastateltiin viittä henkilöä, jotka työskentelevät Suomessa viestinnän parissa ja heillä on kokemusta ChatGPT:n käytöstä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja, ja ne äänitettiin tutkimusaineiston keräämistä varten. Haastattelut toteutettiin Teamsilla, Telegrammilla sekä yksi haastattelu oli kasvotusten. Haastateltavat viestijät tekevät kaikki erilaisia työtehtäviä eri yrityksissä, minkä vuoksi heidän kokemuksissaan ja tavoissa hyödyntää ChatGPT:tä ilmeni eroavaisuuksia. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään heidän asenteistaan sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys on luotu aihetta koskevan kirjallisuuden, tutkimuksien, uutisten ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Tutkimuksen teoreettinen tausta ja haastateltavien antamat lausunnot olivat sisällöltään yhtenäisiä. Haastattelutuloksista kävi ilmi, että kaikki haastateltavat ovat hyötyneet tekoälytyökalusta, mutta myös turhautuneet sitä käyttäessään. Kaikki haastateltavat nimesivät tietoriski- ja luotettavuuskysymykset suuremmiksi huolenaiheiksi sovellukseen liittyen. Tutkimuksen tulosten mukaan viestijät kaipaisivat työnantajiltaan selvempiä pelisääntöjä tekoälysovelluksen käytöstä sekä kannustusta sen käyttöön. Tutkimuksen perusteella työnantajien tulisi perehdyttää ChatGPT:n käyttöä paremmin työntekijöilleen.
Haastatteluissa nousi esille ChatGPT:n tekevän viestintätyöstä viestijöille mielekkäämpää, koska sen avulla voi ulkoistaa ikäviä työtehtäviä. Se myös tukee osa-alueissa, jotka eivät ole työntekijän omia vahvuuksia. Kaikki haastateltavat näkivät tulevaisuutensa alalla hyvänä tekoälyn kehityksestä ja yleistymisestä huolimatta. Viestijät uskovat saavansa ChatGPT:stä lisää hyötyä tulevaisuudessa, kunhan työntekijä itse pysyy mukana tekoälytyökalun kehityksessä. Tutkimuksen perusteella suomalaisten viestijöiden asenne ChatGPT:tä kohtaan on positiivinen.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2024. Tutkimuksessa haastateltiin viittä henkilöä, jotka työskentelevät Suomessa viestinnän parissa ja heillä on kokemusta ChatGPT:n käytöstä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja, ja ne äänitettiin tutkimusaineiston keräämistä varten. Haastattelut toteutettiin Teamsilla, Telegrammilla sekä yksi haastattelu oli kasvotusten. Haastateltavat viestijät tekevät kaikki erilaisia työtehtäviä eri yrityksissä, minkä vuoksi heidän kokemuksissaan ja tavoissa hyödyntää ChatGPT:tä ilmeni eroavaisuuksia. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään heidän asenteistaan sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys on luotu aihetta koskevan kirjallisuuden, tutkimuksien, uutisten ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Tutkimuksen teoreettinen tausta ja haastateltavien antamat lausunnot olivat sisällöltään yhtenäisiä. Haastattelutuloksista kävi ilmi, että kaikki haastateltavat ovat hyötyneet tekoälytyökalusta, mutta myös turhautuneet sitä käyttäessään. Kaikki haastateltavat nimesivät tietoriski- ja luotettavuuskysymykset suuremmiksi huolenaiheiksi sovellukseen liittyen. Tutkimuksen tulosten mukaan viestijät kaipaisivat työnantajiltaan selvempiä pelisääntöjä tekoälysovelluksen käytöstä sekä kannustusta sen käyttöön. Tutkimuksen perusteella työnantajien tulisi perehdyttää ChatGPT:n käyttöä paremmin työntekijöilleen.
Haastatteluissa nousi esille ChatGPT:n tekevän viestintätyöstä viestijöille mielekkäämpää, koska sen avulla voi ulkoistaa ikäviä työtehtäviä. Se myös tukee osa-alueissa, jotka eivät ole työntekijän omia vahvuuksia. Kaikki haastateltavat näkivät tulevaisuutensa alalla hyvänä tekoälyn kehityksestä ja yleistymisestä huolimatta. Viestijät uskovat saavansa ChatGPT:stä lisää hyötyä tulevaisuudessa, kunhan työntekijä itse pysyy mukana tekoälytyökalun kehityksessä. Tutkimuksen perusteella suomalaisten viestijöiden asenne ChatGPT:tä kohtaan on positiivinen.