Hyvinvointitavoitteiden esiintyminen Pirkanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden talousarvioissa ja strategioissa vuosina 2023–2024 : hyvinvointijohtamisen keinot tavoitteiden edistämiseksi
Vilén, Maaria (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315023
Tiivistelmä
Hyvinvointialueuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen pyrkimys on vahvistaa perustason palveluita samalla edistäen hyvinvointia ja terveyttä. Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopiste puuttuisi, voisi sote-palveluiden käyttöaste kasvaa ja aiheuttaa taloudellisia haasteita. Tämän vuoksi on merkityksellistä selvittää, miten hyvinvointitavoitteita käytännössä edistetään.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hyvinvointitavoitteiden esiintymistä kahden hyvinvointialueen talousarvioissa ja -suunnitelmissa, sekä millaisilla hyvinvointijohtamisen keinoilla tavoitteita olisi mahdollista edistää. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja lähestymistapana tapaustutkimusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että hyvinvointitavoitteet ja niiden seurantamittaristot olivat hyvinkin tarkasti määriteltynä strategioissa ja talousarvioissa. Hyvinvointialueiden välillä oli eroja hyvinvointitavoitteiden ja käytettävissä olevan mittariston ja niiden laajuuden suhteen. The central aim of the welfare region reform and social and health policy is to strengthen basic services while simultaneously promoting well-being and health. Without a focus on promoting well-being and health, the utilization rate of social and health services could increase, leading to economic challenges. Therefore, it is significant to examine how well-being goals are promoted in practice.
The aim of the research is to investigate the occurrence of well-being goals in the budgets and plans of two welfare regions, as well as the means of well-being management through which these goals could be promoted. The research methodology employed qualitative research, utilizing a case study approach.
Based on the research, it can be concluded that the well-being goals and their monitoring metrics were quite precisely defined in the strategies and budgets. There were differences between welfare regions in terms of the well-being goals, available metrics, and their scope.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hyvinvointitavoitteiden esiintymistä kahden hyvinvointialueen talousarvioissa ja -suunnitelmissa, sekä millaisilla hyvinvointijohtamisen keinoilla tavoitteita olisi mahdollista edistää. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja lähestymistapana tapaustutkimusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että hyvinvointitavoitteet ja niiden seurantamittaristot olivat hyvinkin tarkasti määriteltynä strategioissa ja talousarvioissa. Hyvinvointialueiden välillä oli eroja hyvinvointitavoitteiden ja käytettävissä olevan mittariston ja niiden laajuuden suhteen.
The aim of the research is to investigate the occurrence of well-being goals in the budgets and plans of two welfare regions, as well as the means of well-being management through which these goals could be promoted. The research methodology employed qualitative research, utilizing a case study approach.
Based on the research, it can be concluded that the well-being goals and their monitoring metrics were quite precisely defined in the strategies and budgets. There were differences between welfare regions in terms of the well-being goals, available metrics, and their scope.