Leikki-ikäisten ravitsemussuositusten muutokset 2000-luvulla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia leikki-ikäisten ravitsemussuosituksissa on tapahtunut 2000-luvulla. Tavoitteena oli koota kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa leikki-ikäisten ravitsemussuositusten muutoksista. Aiheesta löytyy paljon hajanaista tietoa, joten opinnäytetyöllä haluttiin myös koota mahdollisimman paljon aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Opinnäytetyö tehtiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin useista tietokannoista ja sen lisäksi käytettiin 2000-luvulla julkaistuja pohjoismaisia ja suomalaisia ravitsemussuosituksia. Tutkimuskysymyksiin sisällytettiin myös erikoisruokavaliot, koska ne ovat tänä päivänä iso osa joidenkin lasten ruokavaliota. Aineiston valinnalle oli tehty tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden avulla hakutuloksia saatiin helposti rajattua. Aineisto käsitti kaksi suomalaista ravitsemussuositusta, kolme pohjoismaista suositusta ja noin 10 erilaista aiheeseen liittyvää tutkimusartikkelia.

Tutkimuksessa ilmeni, että leikki-ikäisillä on suurelta osin samat ravitsemussuositukset kuin aikuisillakin pois lukien esimerkiksi D-vitamiinin saantisuositus, joka on pienempi kuin aikuisilla. Tutkimuksessa suurimmiksi muutoksiksi muodostuivat punaisen lihan käyttösuosituksen asteittainen väheneminen sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttösuosituksen korottaminen sekä D-vitamiinin saantisuosituksen nostaminen. Pohjoismaisissa ja suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on joitakin eroja, mutta suurelta osin ne ovat samankaltaisia, koska suomalaiset suositukset pohjautuvat aina pohjoismaisiin. Suurimmaksi eroksi selvisi se, että suomalaisissa suosituksissa pyritään havainnollistamaan myös tavallisille ihmisille suositusten käyttöä esimerkiksi ruokakolmion ja lautasmallin avulla. Erikoisruokavalioiden huomiointi ravitsemussuosituksissa on suhteellisen huonoa, mutta ne on otettu suomalaisissa suosituksissa huomattavasti paremmin huomioon kuin pohjoismaisissa.

Opinnäytetyöstä löytyvää tietoa voidaan käyttää tulevaisuudessa pohjana aiheen tarkemmalle jatkotutkimukselle ja kartoittamiselle. Työstä löytyvä tieto vie syvemmälle aiheeseen ja siitä löytyvien lähteiden avulla aihetta pystyy tutkimaan vielä lisää. Opinnäytetyöstä löytyvä tieto voi hyödyttää myös ravitsemuksen parissa työskenteleviä, alaa opiskelevia ja aiheesta muuten kiinnostuneita.