Olosuhde- ja kosteudenhallinta korkeassa rakentamisessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Skanska Talonrakennus Oy, Etelä-Suomen Asuntorakentamisen yksikkö. Työssä tutkittiin korkean asuinkerrostalotyömaan olosuhde- ja kosteudenhallintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa korkean asuinrakennuksen tuotantoprosessin erityispiirteet sekä löytää ja esittää keinot toteuttaa korkean rakennustyömaan olosuhde- ja kosteudenhallinnan kustannustehokkaasti ja järjestelmällisesti tulevissa rakennushankkeissa hyödynnettäväksi. Tutkimusalue rajattiin betonirakentamiseen, takuuaikaa edeltäviin rakennusvaiheisiin sekä olosuhdehallinnan näkökulmasta kosteusfysiikkaalisiin ilmiöihin. Työn teoreettinen tutkimusosa toteutettiin kirjallisuustutkimuksena, jonka keskittymispisteiksi valittiin lämpö- ja kosteusfysiikka, korkean rakennustuotannon ominaispiirteet sekä kosteudenhallinnan lainsäännölliset ja muut pakottavat vaatimukset. Osana empiiristä tutkimusta suoritettiin kaksi työmaakäyntiä ja kahdeksan yksilöhaastattelua. Tutustumiskäyntien kohteina olivat kaksi tilaajan rakennusvaiheessa ollutta korkeata asuinkerrostalotyömaata. Haastattelujen osallistujiksi valikoitiin kohdetyömaiden parissa työskennelleet asiantuntijat. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jonka yhteydessä tutustuttiin kohdetyömailta saatuun aiheeseen liittyvään dataan. Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, että onnistunut runkovaiheen kosteudenhallinta, kuivumisolosuhteiden aikainen luominen rakennuksessa sekä hormi-ilmiön aiheuttamien painesuhteiden hallinta pidetään olosuhde- ja kosteudenhallinnan tärkeimpinä keskittymiskohtina korkeassa rakentamisessa. Työmaan olosuhde- ja kosteudenhallinnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja huomiointi kaikissa rakennusvaiheissa rakennesuunnittelusta asti ovat keskeisessä roolissa kustannustehokkaimpien keinojen hyödyntämiseksi tuotannossa. Konkreettiset menetelmät analysoitiin taloudellisesta, ajallisesta sekä laadullisesta näkökulmasta. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousi tehtävän suunnittelemattomuus, puutteet toimenpiteistä aiheutuvien kustannuksien ennustamisessa sekä riittämätön valvonta ja aiheen tiedostaminen.

This thesis was commissioned by Skanska Talonrakennus Oy, Department of Southern Finland's Residential Construction. In this work humidity control and indoor conditions during a construction phase of high-rise residential building was researched. The purpose of the study was to determine the specific features of a high-rise residential building's construction process as well as to explore and present cost-effective methods to systematically implement humidity control at a high-rise residential building working site to be used in future construction projects. The thesis' research area was limited to concrete construction, all pre-commissioning construction project phases as well as humidity physics phenomena from the perspective of indoor condition management. The theoretical part of the study was executed as literature research, which focused on physics of heat and moisture, high-rise building construction process' specific features and regulations, which affect humidity control in during its design and construction. A total of two construction site visits and eight individual interviews were conducted as part of the empirical research. The examined sites were two high-rise residential buildings during their construction phase. Chosen interviewees were targeted sites' personnel. The interview research was implemented as half-structured theme interviews. During the discussions site-specific topic-related data was collected. The results of the interview research indicated that successfully implemented moisture control during the core construction, early creation of conditions that contribute to structural drying and stack effect control are the main points of interest of humidity management process in high-rise construction. Thorough planning of the sites' moisture control and taking it into account during design and pre-construction stages are key principals to its cost-effectiveness. Actual methods were analysed from the schedule, cost, and quality perspectives. A lack of moisture control planning, deficiencies in predicting costs resulted by taken measures as well as insufficient supervision and awareness of the subject were recognised as the primary areas of improvement.