Psykososiaalisen hyvinvoinnin merkitys osana työhyvinvointia
Korpi, Miia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315158
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten yksilön psykososiaalinen hyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja suoriutumiseen. Tavoitteena on tuoda esiin, miten eri aloilla työskentelevät työntekijät kokevat oman psykososiaalisen hyvinvoinnin ja miten sitä voitaisiin tukea ja edistää. Opinnäytetyön aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden, aiheen kiinnostavuuden, yhteiskuntavastuullisuuden ja sen monipuolisuuden vuoksi. Opinnäytetyön tietoperustaa on tarkasteltu työhyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulmista, sillä se antaa hyvän pohjan tutkimuskysymyksille.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui joukko Haaga-Helian monimuodon tutkinto-opiskelijoita sekä ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita. Opinnäytetyötä ohjaa kaksi teoreettista viitekehystä. Ensimmäisessä teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työhyvinvointia ja siihen liittyviä eri osa-alueita. Toisena tutkimusta tukevana teoriaosuutena käsitellään psykososiaalista hyvinvointia ja sen vaikutusta työhyvinvointiin. Koko opinnäytetyötä ohjaa vahvasti psykososiaalinen hyvinvointi ja sen vaikutus yksilön kokemaan työhyvinvointiin. Opinnäytetyön empiirinen osuus on toteutettu hyödyntämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomake lähetettiin Haaga-Helian sisäisenä viestinä noin 1000 monimuoto- ja ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijalle. Vastauksia saatiin yhteensä 213 kappaletta.
Tutkimustulokset myötäilevät aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimustulokset puhuvat paremman työhyvinvoinnin ja psykososiaalisen hyvinvoinnin puolesta. Tulokset antavat selkeän käsityksen siitä, millaisena nykyinen työhyvinvointi koetaan ja mitä vastaajat toivovat sen edistämiseksi. Erityisesti johtaminen nostettiin vaikuttavaksi tekijäksi ja sen parantamiseen kaivattiin runsaasti toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että yksilön psykososiaalisella hyvinvoinnilla on merkittäviä vaikutuksia työssä suoriutumiseen ja yleiseen jaksamiseen. Tulokset antavat selviä vastauksia siitä, että työyhteisön ja organisaation toimivuuden kannalta on elinehto, että työntekijä voi hyvin niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui joukko Haaga-Helian monimuodon tutkinto-opiskelijoita sekä ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita. Opinnäytetyötä ohjaa kaksi teoreettista viitekehystä. Ensimmäisessä teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työhyvinvointia ja siihen liittyviä eri osa-alueita. Toisena tutkimusta tukevana teoriaosuutena käsitellään psykososiaalista hyvinvointia ja sen vaikutusta työhyvinvointiin. Koko opinnäytetyötä ohjaa vahvasti psykososiaalinen hyvinvointi ja sen vaikutus yksilön kokemaan työhyvinvointiin. Opinnäytetyön empiirinen osuus on toteutettu hyödyntämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomake lähetettiin Haaga-Helian sisäisenä viestinä noin 1000 monimuoto- ja ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijalle. Vastauksia saatiin yhteensä 213 kappaletta.
Tutkimustulokset myötäilevät aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimustulokset puhuvat paremman työhyvinvoinnin ja psykososiaalisen hyvinvoinnin puolesta. Tulokset antavat selkeän käsityksen siitä, millaisena nykyinen työhyvinvointi koetaan ja mitä vastaajat toivovat sen edistämiseksi. Erityisesti johtaminen nostettiin vaikuttavaksi tekijäksi ja sen parantamiseen kaivattiin runsaasti toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että yksilön psykososiaalisella hyvinvoinnilla on merkittäviä vaikutuksia työssä suoriutumiseen ja yleiseen jaksamiseen. Tulokset antavat selviä vastauksia siitä, että työyhteisön ja organisaation toimivuuden kannalta on elinehto, että työntekijä voi hyvin niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin.