Asiakkaiden kokemuksia TE-palvelujen pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista
Nieminen, Marjukka (2024)
Nieminen, Marjukka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315044
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan Työ- ja elinkeinopalveluiden eli TE-palveluiden asiakkaiden kokemuksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista. TE-palveluilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta työvoiman sekä työpaikkojen saatavuuden varmistamisella. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vastauksia kysymyksiin 1. millaista tukea pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista on ollut asiakkaiden kokemuksien perusteella? 2. onko asiakkaiden mielestä palvelumallin tavoitteet saavutettu? 3. miten pohjoismainen palvelumalli eroaa aiemmista malleista? Viimeisimpään ei kuitenkaan saatu ajatuksia, joten sen tarkastelu jätettiin pois.
Tutkimuksesta haluttiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa keskityttiin haastattelujen sisältöön. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluun ei mietitä strukturoitua kysymysrunkoa, vaan aiheet jaetaan eri teemoihin. Haastattelu voi silloin edetä vapaasti, kunhan kaikista teemoista saadaan aineistoa opinnäytetyöhön. Haastatteluissa siis edettiin keskustelevaan tyyliin etukäteen mietittyjen teemojen avulla. Teemahaastattelut toteutettiin maalis-huhtikuun aikana vuonna 2023. Haastateltavat etsittiin yhdessä Satakunnan TE-toimiston kanssa heidän asiakkaistaan.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä asiakasta, joilla oli kaikilla hieman eri lähtökohta. Tuloksista selvisi, että haastateltavat arvioivat omaa aktiivisuuttaan todella aktiivisesta vain pakolliset suoritukset tekeviin. Pääosin pohjoismainen työvoimapalvelumalli koettiin henkilökohtaiseksi ja paremmaksi palveluksi. Yksi haastateltava koki palvelumallin ihmisten patistamisena. Kuitenkin kaikki näkivät sen mahdollisesti hyödyntävän työnhakijoita. Osa haastateltavista halusi jopa vielä yksilöllisempää ja ymmärtävämpää palvelua. Tiivistä yhteydenpitoa ammattilaisen puolelta pidettiin hyvänä muutoksena ja asiakkaat kokivat, että heitä kuultiin. Kritiikkiä palvelua kohtaan tuli tarpeesta saada vieläkin yksilöllisempää palvelua sekä työnhakijan aktiivisuuden hyväksymisestä inhimillisemmin.
Tutkimuksesta haluttiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa keskityttiin haastattelujen sisältöön. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluun ei mietitä strukturoitua kysymysrunkoa, vaan aiheet jaetaan eri teemoihin. Haastattelu voi silloin edetä vapaasti, kunhan kaikista teemoista saadaan aineistoa opinnäytetyöhön. Haastatteluissa siis edettiin keskustelevaan tyyliin etukäteen mietittyjen teemojen avulla. Teemahaastattelut toteutettiin maalis-huhtikuun aikana vuonna 2023. Haastateltavat etsittiin yhdessä Satakunnan TE-toimiston kanssa heidän asiakkaistaan.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä asiakasta, joilla oli kaikilla hieman eri lähtökohta. Tuloksista selvisi, että haastateltavat arvioivat omaa aktiivisuuttaan todella aktiivisesta vain pakolliset suoritukset tekeviin. Pääosin pohjoismainen työvoimapalvelumalli koettiin henkilökohtaiseksi ja paremmaksi palveluksi. Yksi haastateltava koki palvelumallin ihmisten patistamisena. Kuitenkin kaikki näkivät sen mahdollisesti hyödyntävän työnhakijoita. Osa haastateltavista halusi jopa vielä yksilöllisempää ja ymmärtävämpää palvelua. Tiivistä yhteydenpitoa ammattilaisen puolelta pidettiin hyvänä muutoksena ja asiakkaat kokivat, että heitä kuultiin. Kritiikkiä palvelua kohtaan tuli tarpeesta saada vieläkin yksilöllisempää palvelua sekä työnhakijan aktiivisuuden hyväksymisestä inhimillisemmin.