Euroopan komission Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman noudattaminen Suomen jätehuollossa
Saarimäki, Taru (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315012
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus Euroopan unionin Uuden kiertotalouden toi-mintasuunnitelman noudattamisesta Suomen jätehuollossa. Työn lopputuloksena tavoiteltiin tietoa yhteen kokoavaa kokonaisuutta, joka on helppolukuinen ja lisää tietoutta Suomen kiertotaloustilanteesta. Opinnäytetyön toteuttamiseksi valittiin kaksi tutkimuskysymystä. Tutkimuskysymykset koskivat Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman noudattamista sekä suunnitelmasta seuranneita mahdollisia kehityskohteita.
Opinnäytetyö toteutettiin talven 2023 sekä kevään 2024 aikana. Tutkimustyö tapahtui tarkastelemalla Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman osia, jotka koskivat jätehuoltoa. Tämän jälkeen osia analysoitiin Suomen jätehuollon näkökulmasta. Opinnäytetyö keskittyi pääasiassa käsittelemään jätetilastoja yleiseltä sekä Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa mainittujen kriittisten arvoketjujen kannalta, mutta työssä käsitellään myös jätelainsäädäntöä, jätteiden kuljettamista ulkomaille sekä Suomen jätesuunnitelmaa. Jokainen käsitelty aihe perustuu Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman painottamiin kiertotalouden ongelmakohtiin. Toimintasuunnitelma ei useassa tapauksessa antanut tiettyjä, esimerkiksi numeraalisia tavoitteita kiertotalouden onnistumiseksi, ja näissä tapauksissa Suomen jätehuollon onnistumista analysoitiin yleisen panostamisen perusteella.
Työn lopputuloksena todettiin, ettei Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteita noudateta täysin Suomessa. Suomen jätelainsäädännössä kiertotalousperiaatteet otetaan vakavasti, mutta käytännön toteutus epäonnistuu vielä usean eri kriittisen arvoketjun kohdalla. Tutkimustuloksien mukaan jätetyypeistä ainoastaan pakkausjätteen käsittely on Suomessa Uuden kiertotalouden toiminta-suunnitelman tavoittelemalla tasolla. Suomen julkaisemat suunnitelmat eri jätetyypeille ovat kuitenkin toivottavia merkkejä tulevaisuuden edistysaskelista. Toisaalta analysoidut suunnitelmat on julkaistu vasta vuosien Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitevuosien 2020–2024 aikana, jolloin suunnitelmien käytännön vaikutusta ei ole vielä mahdollista analysoida.
Opinnäytetyö toteutettiin talven 2023 sekä kevään 2024 aikana. Tutkimustyö tapahtui tarkastelemalla Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman osia, jotka koskivat jätehuoltoa. Tämän jälkeen osia analysoitiin Suomen jätehuollon näkökulmasta. Opinnäytetyö keskittyi pääasiassa käsittelemään jätetilastoja yleiseltä sekä Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa mainittujen kriittisten arvoketjujen kannalta, mutta työssä käsitellään myös jätelainsäädäntöä, jätteiden kuljettamista ulkomaille sekä Suomen jätesuunnitelmaa. Jokainen käsitelty aihe perustuu Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman painottamiin kiertotalouden ongelmakohtiin. Toimintasuunnitelma ei useassa tapauksessa antanut tiettyjä, esimerkiksi numeraalisia tavoitteita kiertotalouden onnistumiseksi, ja näissä tapauksissa Suomen jätehuollon onnistumista analysoitiin yleisen panostamisen perusteella.
Työn lopputuloksena todettiin, ettei Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteita noudateta täysin Suomessa. Suomen jätelainsäädännössä kiertotalousperiaatteet otetaan vakavasti, mutta käytännön toteutus epäonnistuu vielä usean eri kriittisen arvoketjun kohdalla. Tutkimustuloksien mukaan jätetyypeistä ainoastaan pakkausjätteen käsittely on Suomessa Uuden kiertotalouden toiminta-suunnitelman tavoittelemalla tasolla. Suomen julkaisemat suunnitelmat eri jätetyypeille ovat kuitenkin toivottavia merkkejä tulevaisuuden edistysaskelista. Toisaalta analysoidut suunnitelmat on julkaistu vasta vuosien Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitevuosien 2020–2024 aikana, jolloin suunnitelmien käytännön vaikutusta ei ole vielä mahdollista analysoida.