Veto- ja pitovoimaa hoitotyöhön työura- ja ikäjohtamisen keinoin : Integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan haasteena on valtakunnallinen hoitajapula. Vuonna 2023 sairaanhoitajien vaje Suomessa oli 16 000. Alalta poistuu hoitajia eläköitymisen sekä alanvaihdon seurauksena jatkuvasti. Neljäsosa työssä olevista hoitajista on harkinnut alan vaihtoa. Hoitajapulan osaratkaisuksi on ehdotettu alan veto- ja pitovoimaisuuden parantamista. Tunnistetuiksi hoitotyön pitovoimatekijöiksi listataan mm. hyvä johtaminen, riittävä palkkaus, työhyvinvointi sekä mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vetovoimatekijöinä hoitoalalla pidetään mm. työn itsenäisyyttä, vaihtelevuutta, sopivaa vaatimustasoa, palkitsevuutta sekä mahdollisuutta tehdä laadukasta työtä.

Tällä hetkellä hoitohenkilöstön ikärakenne on monimuotoinen painottuen alle 40-vuotiaisiin. Sairaanhoitajien työvoimasta 18 % muodostuu kuitenkin yli 55-vuotiasta työntekijöistä. Huoltosuhteen kiristyessä tulee löytää keinoja, joilla hoitajat pysyvät työssä vähintään eläkeikään saakka. Ikäjohtamisella voidaan mahdollistaa mahdollisimman pitkät työurat vaikuttamalla yksilötasolla työkykyyn, ikätietoisuuteen sekä asenteisiin ikääntymistä kohtaan. Organisaatiotasolla ikäjohtamisessa nousevat esille eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen, henkilöstön saatavuus sekä kokemusperäisen osaamisen siirtäminen. Ikäjohtamisen lisäksi työurajohtaminen, jolla tarkoitetaan eri työuran vaiheiden ja yksilöllisten elämäntilanteiden huomioon ottamista, vaikuttaa työkykyyn ja työ-hyvinvointiin ja tätä kautta työssä pysymiseen.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin työura- ja ikäjohtamisen keinoja, joilla voidaan vaikuttaa hoitotyön veto- ja pitovoimaan. Tarkoituksena oli yhdistää tuoretta tutkimustietoa ja asiantuntijaselvityksiä työura- ja ikäjohtamisen keinoista hoitoalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Tavoitteena oli selvittää, voiko työura- ja ikäjohtamisen keinoin vaikuttaa hoitoalan veto- ja pitovoimaisuuteen.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin integroitu kirjallisuuskatsaus, jossa edettiin kronologisesti vaiheesta toiseen. Aineistohakuprosessi tuotti kahdeksan aineistoa. Aineistossa oli vertaisarvioituja tutkimuksia, tutkielmia ja asiantuntijaselvityksiä. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tuloksena saatiin viisi yläluokkaa. Katsauksen tuloksena todettiin, että ikä- ja työurajohtamisella on positiivinen vaikutus hoitotyön työssä jatkamiseen. Työura- ja ikäjohtamisen keinoja ovat työajan yksilöllinen mukauttaminen, ikäneutraali urakehitys, työn uudelleenjärjestelyt, ikäneutraali osaamisen johtaminen sekä ikätietoisuuden lisääminen. Katsauksen tulokset ovat samansuuntaisia muiden aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa.